Kävin keräämässä auringonkukkia kotiin omaksi iloksi ja töihin myös muiden iloksi. Ne on jotenkin niin elinvoimaisia ja tulee hyvä mieli niitä katsoessa. Ehkä se on tuo iso koko ja keltainen väri.
Aamusta kävin kävelyllä kosteassa ja syksyisessä ilmassa. Puhkuin jotenkin energiaa ja olin hyvällätuulella. Innostuin jopa ottamaan muutamia juoksupätkiä. Ulkona olisi ollut ihana olla pitempäänkin, mutta kotona odotti sämpylätaikina kohoamassa, niin niitä piti mennä leipomaan.
Lenkillä ihastelin kauniita syksyn värejä. Voi kunpa omassa pihassakin olisi tuommoinen pihlaja, joka on noin värikäs. Kotona on kyllä iso pihlaja, mutta se muuttuu vain keltaiseksi tai ruskeaksi. Tänä vuonna siinä ei onneksi ole niin paljon mustia täpliä kuin viime vuonna.Töihin mennessä kävin sitten ostaa kaalia ja jauhelihaa, jos vaikka kaalilaatikon sais väsättyä joku päivä. Suunnitteilla on myös täytettyjen paprikoiden tekoa. Illalla kun tulen töistä on jo ihan pimeä, se tuntuu niin keljulta. Niin ne päivät vaan lyhenee. No valoisia tunteja kuitenkin riittää vielä päivässä ihan hyvin, johon sitä illalla joutaa rauhoittumaan sisälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti