perjantai 3. lokakuuta 2014

Jottain kai se olis tehtävä






Maalailin tänään hieman riukuja tulevaisuutta ajatellen. Nytkun vielä lämmintä ja kuivaakin, niin jos vaikka kuivuisivat. Ajattelin noita käyttää, kun opettaa Faltsulle länkkäriä. Voishan noita käyttää myös kun hypyttää heppoja. Käyttöö varmaan riittää, kunhan nyt taas innostus palaa harrastuksen pariin.





Kantelin tuonne tyhjään tarhaan kaikenlaista roinaa. Ajattelin harrastaa länkkäriä. Pari tynnyriä vein valmiiksi, niin Faltsu pääsee niihin tottumaan. Tosin niissä ei nyt ollu mitään ihmeellistä Faltsun mielestä. Joten niiden kanssa vois jo alkaa jotain tekemään. Pikku tasoa se hetken haisteli ja sitten käveli yli, ei kiinnostava. Toisella kerralla käänti sen nurin päin. Pitää varmaan hankkia isompi taso jos meinaa, ettö se laittas jalkansa sille.






Lisäksi tein portin ja sitä yritettiin harjoitella maasta käsin. Suoritus meni sinnepäin. Mutta onhan tässä aikaa harjoitella. En laittanu näin aluksi köyttä ja maasta käsin se olis ehken ollu hankalakin toteuttaa sen kanssa. Lisäksi meiltä ei löytyny sopivaa köyttä niin pitää käydä sitä jossain vaiheessa pätkä ostamassa.





Käärmeen selkä oli vanha tuttu, niin  Faltsu käveli sen yli kun vanha tekijä. Kunhan Carrie lähtee niin siirrän nää varmaan sen tarhaan. Siellä ei ole nurmee vaikeuttamassa kulkua. Kesä meni ettei tullut hirveesti harrastettua heppojen kanssa mitään. Nyt jos vaikka innostus uudestaan, kun ilmat viilenee ja ötökät kaikkonee. Mikkiäkin ajellu pari kertaa viikon aikana





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti