perjantai 31. lokakuuta 2014

Naudat laitumella ja uudet sukat



Mikin kanssa käytiin ajelemassa ja siellähän oli pari nautaa pelolla tien vierellä. Mikkiä ne kovasti pelotti, mutta uskaltautui mun avustamana lopulta ohi. Kummallakin puolen aitaa kyllä tiukkaan katseltiin toisen reaktioita.








Sain lopulta valmiiksi toisenkin sukan. Ohje oli kadoksissa, mutta hieman aikaa sukka venyttäen ja tutkaillen sain kuvion tekotavan mieleeni. Pääsen siis tallustelemaan uusilla sukilla. Lisäksi pääsin aloittamaan uudet sukat, tällä kertaa ajattelin tehdä ne isälleni.






Isänpäiväkortin postitus jää yleensä melko viimetippaan. Nyt kuitenkin käytin postin palvelua hyväkseni ja muokkasin sen avulla omasta kuvasta kortin. Laitoin postituspäivän ensi viikolle ja maksoin, nyt ei siis tarvitse siitä huolehtia.

Ilta on mennytkin tv:n äärellä katsoen vain elämää. Välillä tippa linssissä, välillä nauraen. Tunteita tulvillaan. Samalla isän sukka on edistynyt kovasti. Nyt on heppakamaa koneessa ja nahkajuttuja pitäs hieman myös puhdistaa.




torstai 30. lokakuuta 2014

Eläkekahvit



Flunssa on meinannut iskeä minuun, mutta taistelen kovasti vastaan. C-vitamiinia olen syönyt reippaasti, jos se edes vähän auttaisi. Tiistai iltana kurkku tuntui hieman kipeältä, mutta nyt ei ihmeemmin. Joten toivon että selvisin flunssasta vähällä. En kuitenkaan ole lähtenyt lenkkeilemään, ettei tule jälkitauteja.

Tänään kantelin taas halkoja liiteriin muutaman sylillisen. Siitä ne kasat vaan siirtyy liiteriin pikkuhiljaa. Mies sanoi ettei niitä kannata lähteä kantamaan käsin sieltä vaan kutsuu traktorin siirtämät lavat liiterin viereen ja siitä kantaa sisälle. No traktoria odotellessani olen kohta kaikki viisikuutiota kantanut liiteriin. Yksi kuutio olis vielä jäljellä.

Eilen kävin ostamassa lahjakortin eläkkeelle siirtyvälle työkaverillemme. Tänään sitten tapasimme illasta asian merkeissä. Valitettavasti kovin moni ei ollut päässyt paikalle. No juhlistimme asiaa sitten pienemmällä porukalla. Saimme ainakin nauttia salaattia ja täytekakkua yllinkyllin. Kivaa oli samalla tavata entisiä työtovereita ja kysellä kuulumisia.



sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Sukulais-viikonloppu



Rocky road-juustokakku

Eilen olikin vuorossa mun vanhempien ja Merin perheen vierailu meille. Aamusta hieman siistin paikkoja ja esivalmistelin ruokaa. Olikin ihanaa nähdä koko porukkaa pitkästä aikaa. Heidi ei päässy mukaan, kun se nukkui kotona yövuoron jälkeen. Ehkäpä me nähdään hänen kanssaan sitten joku toinen päivä.

Mika vei kyllä kaikkien huomion olemalla vain oma hurmaava itsensä. Sellaisiahan ne pikkulapset on. Vieraiden lähdettyä jatkoimme vielä Henriikan kanssa herkuttelua. Kävimme kyllä illasta myös reippaalla kävelylenkillä. Lenkki meni jotenkin joutuisammin, kun oli puhekaveri mukana. Ei myöskään tullut löysäiltyä välillä. Mietittiin kuinka noi miehet saisi mukaan lenkkiharrastukseen. Niillä kun näyttää verukkeita riittävän.
 

Herkut on pian syöty ja voi aloittaa taas kerran tiukemman linjan noiden herkkujen kanssa. Jouluun aikaa pari kuukautta niin kerkeäisi hieman valmistautua tulevaan herkkukauteen. Vielä ei ole tietoa kuinka joulu tulee vietettyä, kotona vai töissä. Herkkuja varmaan riittää kummassakin paikassa.






lauantai 25. lokakuuta 2014

Uudet lenkkarit



Henriikka kuvas meidän uudet popot


Vapaa koitti ja Henriikka tuli meille viikonlopuksi. Tänään kävimme ostoksilla kaupungissa. Pitkään olen ajatellu ostaa uudet lenkkarit, kun entoiset on jo aika huonossa kunnossa. Tällä kertaa ajattelin ostaa kunnolliset kengät. Niinpä käytin nyt asiantuntijan apua sen ollessa mukana. Kuvassa ensimmäiset siis ostin itselleni. Keskimmäiset Henriikka osti jo aiemmin itselleen. Viimeiset on Henriikan synttärilahja. Teimme tosi edullisia ostoksia, kun mun kengät oli puoleen hintaan myynnissä. Henriikan kengissäkin oli hyvät alennukset.


Lisäksi löysin ihan vahingossa Honkkarista täydennystä leivonta tavaroihini. Sille ei varmaan ole tarvetta vähään aikaan, mutta onpahan valmiiksi hankittu. Nimittäin silikooninen vauvamuotti. Tollasta haikailin netistä kesällä, mutta olivat joko loppu tai kauhean kalliita. Lisäksi päälle olisi tullut postimaksut.

Tänään on ahkerasti leivottu huomista varten. Nimittäin mun vanhemmat tulee käymään ja juhlistetaan hieman Henriikan valmistumista. Samalla he katsastavat meidän keittiön, kun eivät remontin jälkeen ole sitä nähneet. Leivoin siis Rocky road-juustokakun, Limekakun, pizzaa ja pullaa. Kylläpä on aiheellistakin sitte tuon herkuttelu jälkeen uusia lenkkareita ulkoiluttaa.


tiistai 21. lokakuuta 2014

Palelen ja muistelen kesää






Kävimme tänään katsomassa Mikaa. Samalla veimme heille vanhan pakastimen, josta Mikan isä saa tehdä kompostimen. Ihastelimme Mikaa ja keitin hänelle vadelmakiisseliä puuron kanssa nautittavaksi. Sitten kävimme auttamassa tallilla, kun Meri irroitti Ekolta rautalangan suusta. Toivotaan että leuan luutuminen on hyvällä alulla ja jatkuu hyvin myös eteenpäin.

Pakkaset ovat alkaneet ja minua paleltaa. Sisällä mulla on kahdet villasukat päällekkäin, jottei jalkojani paleltaisi niin kovasti. Samalla mietin että vain kolme kuukautta sitten oli niin kuuma, ettei kakkutikkareiden päälle laitettu suklaa meinannut jähmettyä. Niin ne ilmat vaan muuttuu. Kyllä mä niin pidän lämpimästä. Toisaalta nyt on kiva, kun ei ole enää niitä ötököitä Mikin haittana. Kyllä tuohon kylmäänkiin tottuu ja pitää vaan pukeutua kunnolla.


maanantai 20. lokakuuta 2014

Sadepäivän puuhastelua





Sain tänään lopultakin valmiiksi tyttären pyytämät sukat. Vielä on se ikävin homma edessä eli lankojen päättely. Rupesinkin sitten kokeilemaan noilla klipsuilla tekemistä. Aloin tekemään kukkia ja ajattelin koota niistä sitten itselleni laukun myöhemmin. Aikas monta kukkaa saa tehdä että saa laukun aikaiseksi, vaikka pieni laukku onkin tarkoitus tehdä. Yhden kukan ajattelin laittaa mun villatakin rintakoristeeksi. Meinasin tehdä siitä heijastimen, mutta ei näyttäny hyvältä. Jonkinmoinen heijastin juttu pitäs takkiin saada, sillä se on tumman harmaa, niin ei paljon syksyn pimeydessä näy. Nyt mulla ihan normi heijastin, mut haluis jonkin ihan erilaisen. Autossa mulla on heijastinliivi äkkitilanteita varten.


Ihan sisällä en päivääni viettäny. Aamupäivästä kävin sauvakävelyllä. Samalla ulkoilukerralla tyhjensin kasvihuoneen vanhoista kasveista sekä siivosin tallin. Iltapäivällä sitten kävin ajamassa Mikin. Olen niin kylmän herkkä ettei ulos meno paljoa huvittanu. Onneksi mulla oli viime talvena saamani toppahaalari. Se päällä oli tosi kivaa olla ulkona.


sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Valoa pimeyteen



Kerätyt aurinkokenno valaisimet


Mies oli keränny aurinkokennovalaisimet, kun ne ei enää valaisseet. Oli ollu useampi pimeä päivä. Eilen oli sitten aurinkoinen päivä niin valaisivat sitten yhdessä tossa pöydällä. No talvi tulossa ja pimeä aika, hyvä ne oli ottaa pois ennen lumia. Tänään kyllä tuli vettä taivaalta oikein kunnolla. Tuli miettineeksi, että hepoilla olis hyvä olla sadekatos tälläsiä päiviä varten. Pitää laittaa harkintaan. Kumminkin noita sateisia päiviä tulee riittämään. Olisihan siitä kesällä suojaa auringolta. Pitäs vaan miettiä kuinka sen toteuttas. Toisaalta tuntuu että jos hepat ei ole täällä kauan, niin tuntuu turhalta. Toisaalta ihan heti ei ole tarkoitus heppoja vaihtaa toiseen paikkaan.


Valoa pimeyteen


Eilen tuli nukuttua yövuoron jälkeen oikein kunnolla. Menin nukkumaan puoli yhdeksän, kun sain hepat ulos ja itse rauhassa nautin aamiaisen.  Heräsin kerran yhden maissa ja hetken pyörittyäni nukahdin uudelleen. Nukuin sitten vaille kuuteen. Ei siinä paljoa kerenny tekemään ennen töihin lähtöä. Yö menikin töissä sitten virkeänä hyvin ja sai paljon aikaiseksi.


perjantai 17. lokakuuta 2014

Pakkaset saapuivat




Täällä on jo jonkin aikaa aamuisin olleet auton ikkunat jäässä ja hevosten vesisaavin pinta jään peitossa. Tänään oli sitten kunnolla pakkasta, herätessäni jopa -7.8 astetta. Yöllä oli ollu hieman enemmän, -8.2 astetta. Alkuviikkoon on luvannut räntä ja lumisateita, joten kai niiden talvirenkaiden vaihtoa pitäs alkaa suunnitella tosissaan.




Kiireinen viikko on kyllä ollu takana. Parina päivänä ollu töissä 12-21, joten aamuisin ei paljoo ole kerenny tekemään. Suunnilleen tallihommat ja itselle ruokaa. Hetken ehkä katsonu kovalevyltä jonkin ohjelman. Aamuvuorojen jälkeen ollu kanssa tekemistä. Toisena päivänä oli ratsastusta ja toisena päivänä kävimme elokuvissa katsomassa "Mielensäpahoittaja".


Tänään on aamusta saanu ottaa hieman rauhallisemmin. Käväsin äsken sauvkävelyllä ja kylläpä olikin raikas ilma. Ihanaa oli kävellä. Ruoka on uunissa, jauheliha-perunasoselaatikkoa pitkästä aikaa. Sitten kunnon päiväunille.

tiistai 14. lokakuuta 2014

Pienen pieni maissisato




Ei tuo maissisatokaan onnistunu, maistille kuitenkin pääsee


Ei oikein onnistunut mun sato. Tomaatteja sai syödä muutamia, mut loput paleltu. Ananaskirsikoita ja viidakkokurkkuja ei tullu yhtään. Maissista pääsee just ja just maulle. Aikaisemmin oli pitänyt laittaa, jotta olisivat kerenneet kypsyä. Siitä viisastuneena yritetään ens kesänä uudelleen. Krysanteemit ja neilikat kerkes hyvin kukkii. Juuri ne jotka ajattelin ettei tuu onnistuu.


Vein riukuja takatarhaan sunnuntaina ja Faltsun kanssa käveltiin niitä hiukan läpi. Muita länkkärijuttuja laittelen sinne sitten pikkuhiljaa.Tarhat hirveessä kunnossa, kun muutaman päivän vettä satanu oikein kunnolla.


Tänään oli elokuva ilta. Tiistaisin pääsee veikkauksen kortilla kaksi yhden hinnalla kotimaisiin elokuviin, niin olemme käyttäneet sitä hyväksi. Tänään katsoimme mielensäpahoittaja. Mielestäni ei niin hyvä kuin olin odottanut. Sen jälkeen oli tiedossa pizzaa, lähes puolet jätin huomiseksi evääksi.

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Yksi hevonen vähemmän





Carrie sitten lähti perjantaina Etelä-Suomeen ylläpitoon. Toivottavasti viihtyy uudessa paikassa ja tuottaa ylläpitäjälleen paljon iloa. Meillä ei sitten tallissa ole isompia heppoja. Meillä asustaa nyt Mikki ja Faltsu. Samalla muutin ruokailut siten, että ne saavat kaikkia väkirehut iltaisin. Kummatkin ovat saaneet hyvin vähän väkirehuja, joten he voivat saada ne nyt yhdellä kertaa. Samalla aamutalli nopeutuu, kun voi hepat suoraan laittaa ulos heiniä syömään. Hieman oudoltahan se tuntuu, kun Carrie lähti. Helpottaa kuitenkin hieman, kun tätä heppahommaa tekee työn ohella. Nyt tuntuukin, että tallissa on juuri sopiva määrä hevosia. Rodutkin on juuri mulle sopivia. Söpö shettis ja ihana issikka.


Mikillä voin ajaa ja sen kanssa on kiva käydä kävelyllä. Faltsulla toivon mukaan pääsen ratsastaa monipuolisesti tulevaisuudessa. Nykyään olen sen kanssa puuhastellut maastakäsin. Kummatkin rauhallisia luonteeltaan eivätkä pienestä hätkähdä.





Töissä oli pari hieman rennonpaa työpäivää loppuviikosta. Sai siis tehtyä joitakin rästiin jääneitä hommia. Oli myös mukavaa kun sai tehdä asian kerrallaan eikä tarvinnut revetä moneen paikkaan kerrallaan.Silti väsymys oli aikamonen ja päikkärit piti nukkua kumpanakin vapaapäivänä. Sauvakävelyllä kävin molempina aamuna. Herkuista olen pidättäytynyt, enkä myöskään ole syönyt ylimääräisiä välipaloja. Leipoessa kyllä hieman taikinaa maistoin. Paino onkin nyt laskusuhdanteinen. C-vitamiinia kyllä täytyy hankkia alkuviikosta, jos vaikka pysyis flunssapöpöt kaukana ja mieli virkeämpänä.






keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Työ vie voimat ja paino kasvaa






Olen ollu aika väsyny lähiaikoina. Kotona ei paljoo jaksa tehdä ja silti vaan väsyttää. Huono omatunto tekemättömistä kotitöistä vaivaavat. Pakolliset hommat on tehnyt pitkin hampain. Ajatuksissa on käyny, että mitä järkee asua maalla, kun tämä on yksi työleiri. Tosin tiedän, että kaupungissa asuessa ikävystyisin nopeasti. Kyllä tuo ulkona puuhastelu puutarhassa ja eläinten kanssa lopulta antaa voimia jaksaa töissä. Siinä unohtaa muut murheet ja voi nauttia hetkestä. Lisäksi nuo mun ulkopuuhastelut saa mut pois sohvalta ja liikkumaan. Väsymystä olen lohduttanut itseäni herkuilla ja löhöilyllä tv:n äärellä.Se ei paljoo ole mieltä virkistänyt, kun kunto laskee ja paino nousee.

Entisen työpaikan loppuaika oli aika stressaavaa. Nyt on sitten pari viikkoa totuteltu uuteen paikkaan. Pikkuhiljaa alkaa kotiutua, mutta vaatiihan tuo vielä pientä hiomista. Itselläni vie aikaa ennenkuin pääsee uuteen porukkaan sisälle. Kun sitä muistelee edellistä työpaikan vaihtoa, niin kyllähän siinä meni jonkin aikaa. Lopulta kyllä viihdyin tosi hyvin. Välillä vain väsyttää kiireessä toi tavaroiden etsiminen. Onneksi kun ikää ja kokemusta tullut enemmän niin osaa ottaa hieman rennommin nuo hommat. Paljon auttaa se että uudet työkaverit kivan oloisia ja ottaneet mut hyvin vastaan.

Pitää vain luoda itseensä toivoa, siitä että kyllä se tästä alkaa luistaa kunhan aikaa hieman kuluu. Kaikki uusi vain vie voimia. Parempaan päin ollaan menossa, sillä maanantaina päätin alkaa katsoa mitä suuhuni laitan ja jättää herkut vähemmälle. Eilen olikin sitten kiusaus edessä. Kahvitauolla päivällä ajattelin miten hyvä ettei tarjolla ollut kuin muutama pala kuivaa pullaa. Ei niin hirveesti tehnyt edes mieli. Niinpä söin banskun. Ruokatauolle pöydälle oli ilmestynyt keksejä ja muffineita. Kääk. Minäpä en niihin koskenut. Illallakin hillitsin itseni ylimääräiseltä mässäilyltä.




tiistai 7. lokakuuta 2014

Nallekarhu liikenteessä





Keräsin maissit pois kasvihuoneesta. Ei ihan kerenneet kasvaa täysikasvuisiksi



Eilen kävi heinän tuoja taas tuomassa paalin heinää. Samalla kertoi, että meidän lähipellolla olisi nähty karhun jälkiä. Lähi tienoillahan on joskus karhu näkynytkin. Eipä nyt tuo metsässä samoilu oikein innosta. Onneksi kerkesin käydä lenkillä enne tuota tietoa, muuten olis ehkä tullu käveltyä pää pyörien ympäriinsä.

En usko sen pihaan meille eksyvän, sillä sen verran meteliä ja liikettä täällä aina on. Ajelin osan matkaa nurmikkoa talvea ajatellen, siitä kyllä lähti ääntä. Koiratkin haukkuu aina ulkona ollessa. Onneksi ne yleensä karttaa ihmisiä. Hevosten puolesta tietenkin hieman huolissaan. Onneksi ne tuossa tallin vieressä.




perjantai 3. lokakuuta 2014

Jottain kai se olis tehtävä






Maalailin tänään hieman riukuja tulevaisuutta ajatellen. Nytkun vielä lämmintä ja kuivaakin, niin jos vaikka kuivuisivat. Ajattelin noita käyttää, kun opettaa Faltsulle länkkäriä. Voishan noita käyttää myös kun hypyttää heppoja. Käyttöö varmaan riittää, kunhan nyt taas innostus palaa harrastuksen pariin.





Kantelin tuonne tyhjään tarhaan kaikenlaista roinaa. Ajattelin harrastaa länkkäriä. Pari tynnyriä vein valmiiksi, niin Faltsu pääsee niihin tottumaan. Tosin niissä ei nyt ollu mitään ihmeellistä Faltsun mielestä. Joten niiden kanssa vois jo alkaa jotain tekemään. Pikku tasoa se hetken haisteli ja sitten käveli yli, ei kiinnostava. Toisella kerralla käänti sen nurin päin. Pitää varmaan hankkia isompi taso jos meinaa, ettö se laittas jalkansa sille.






Lisäksi tein portin ja sitä yritettiin harjoitella maasta käsin. Suoritus meni sinnepäin. Mutta onhan tässä aikaa harjoitella. En laittanu näin aluksi köyttä ja maasta käsin se olis ehken ollu hankalakin toteuttaa sen kanssa. Lisäksi meiltä ei löytyny sopivaa köyttä niin pitää käydä sitä jossain vaiheessa pätkä ostamassa.





Käärmeen selkä oli vanha tuttu, niin  Faltsu käveli sen yli kun vanha tekijä. Kunhan Carrie lähtee niin siirrän nää varmaan sen tarhaan. Siellä ei ole nurmee vaikeuttamassa kulkua. Kesä meni ettei tullut hirveesti harrastettua heppojen kanssa mitään. Nyt jos vaikka innostus uudestaan, kun ilmat viilenee ja ötökät kaikkonee. Mikkiäkin ajellu pari kertaa viikon aikana





keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Vuosi lisää






Tänään ikää tuli vuosi lisää. Mieheltäni sain yllätys, yllätys kimpun ruusuja. Tänään otinkin ihan iisisti ja nautin olosta. Se tarkoitti sitä, että laitettuani hepat ulos kattelin hetken telkkaria kunnes nukahdin. Nukuinkin noin 1½ tuntia. Se kyllä virkisti kivasti. Päivällä päätin leipoa itsellei kakun ja päädyin limepiirakkaan, jota ei ole tullut tehtyä pitkään aikaan.

Otin hepat hieman aiemmin sisälle, jotta kerkesin kauppaan ostamaan niille kuivikkeita. Sitten suuntasin autoni kohti kirpparia. Pikaisella pyörähdyksellä löysin muutamia hyviä löytöjä halvalla. Esim. sandaalit 2€, ulkopuku 2€, body 0.5€ ja pyöräilykypärä 1€. Kaikki olivat hyvässä kunnossa.

Vaikka pitäs laihduttaa niin käväisin mäccärillä syömässä ennen ratsastukseen menoa. Ratsastus ei tänään oikein sujunut, kun heppa halus ihan jotain muuta kuin mä. No sain mä sen liikkumaan ja jopa laukkaamaan.

Ihanaa oli kuitenkin huomata kuinka kiva ryhmä meillä on. Leppoisasti juttelemme hepan hoidon välissä ja ratsastaessakin on mukava fiilis.