Vauhdilla mennään

Kuvaa tallilta

Kylläpä on ollu ihanaa olla pitkillä vapailla. Tänään kävin tallilla ajamassa Mikin. Mikki oli innokas menijä. Takaisin tullessa innostui laukkaamaan. Jopa niin innokkaasti ettei olis malttanut hidastaa. Muutaman mutkittelun jälkeen lopultakin pudotti raville ja siitä käyntiin. Tosin pihakin jo häämötti näköpiirissä. Tuiskusta huolimatta oli mukavaa ajella. Tuisku ei haitannut, kun pakkasta oli vain muutama aste.

Hepoilun jälkeen konttasin Mikan kanssa pitkin olkkarin lattiaa. Hauskaa kun pikkuinen lähti mua seuraamaan. Toivon mukaan meillä vielä paljon mukavia leikkihetkiä edessä pojan kasvaessa.

Seuraavaksi olikin edessä kuntosalilla kuntoilua. Aluksi sain olla hetken ihan yksikseni. Sitten tuli toinen, mutta mun aikanen ei sitten muita tullutkaan. Tykkään käydä tuolla salilla juuri siksi, että siellä ei ole hirveesti porukkaa. Iltaisin siellä on varmasti enempi, mut mä käynkin mielummin päivisin.

Välillä päivät menee ihan kauheen nopeesti

Mikalle Reinot kokoa 20

Heidi kävi viikonloppuna meillä ja aika meni kuin siivillä. Perjantai meni, kun hain Heidin bussilta ja kauppojen kautta mentiin meille ruuan laittoon. Sitten olikin edessä talilla käynti. Pakkasta oli vielä sen verran reilusti että tyydyin tallihommiin ja Mikan seuraan. Illalla oli kotona edessä ruuan laittoa ja seurustelua.


Lauantaina piti kaupungista hakea mun autoon osia, että sais mahdollisimman pian autoni ajokuntoon. Käväsimme samalla kirpparilla. Sieltä tein muutamia tosi hyviä löytöjä Mikalle. Pienet vaatteet on niin ihania. Noi Reinot jäi ostamatta ja niinpä ne piti hakea sunnuntaina Heidiä vietäessä. Onneksi olivat vielä jäljellä.

Lauantaina ratsastin Fatsua hieman kentällä, kun se oli aurattu. Kävin myös Mikin ajamassa. Siinähän se päivä menikin. Illalla ei paljoo muuta kerenny kuin laittaa ruokaa, saunoa ja katsella hetken telkkaria.

Sunnuntai menikin sitten ihan löhöillen tv:n äärellä. Monta ohjelmaa tuli katsottua levyltä, kun ei ole aikaisemmin työkiireiden takia kerenny. Iltapäivällä vein Heidin bussiin. Haikee olohan siitä tulee, kun tietää ettei taas vähään aikaan nää. Onneksi nykypäivänä on paljon mahdollisuuksia pitää yhteyttä kuvien kera.

Ehkäpä tässä illalla vielä pienen treenin vetäsen jossain vaiheessa.

Pakkaspäivä

 

Ulkona pakkanen paukkuu. Niinpä olenkin enimmäkseen ollut sisätiloissa. Aamupäivä meni töissä. Sitten vaan kaupan kautta kotiin. Ratsastus jäi nyt väliin, joten päätin tehdä jumppaa sisällä. Muutamia vuosia sitten hankimme wii-pelin. Silloin hankin myös Zumba-pelin siihen. Pitkään ei ole tuota tullut pelattua. Niinpä nyt ajattelin kaivaa sen esiin ja sitten vedin 40 min treenin. Hieman oli kuviot hakusessa, mut lämmin tuli kuitenkin. Pari muutakin urheilupeliä mulla tohon wiihin olisi, jos vaikka innostuis silloin tällöin niitä tekemään.
Mun äiti sanoi hyppivänsä narulla 3x100 hyppyä. Todella hyvin 70 vuotiaalta. Toi sata jo tuntuu, saati sitten se kolme kertaa vaikka sen tekis päivän aikana. Hän tekee sen lähes päivittäin. Lisäksi vanteen pyörritystä, lenkkejä ja salitreenejä. Itsekin haluan olla noin hyvässä kunnossa ton ikäsenä.







Illasta lämmittelin kotia ja tein ruokaa. Kylläpä lämmin jauhelihakeitto maistuikin hyvältä. Teki hyvää kun ei tarvinnut välillä lähtee mihinkään vaan sai kotona puuhastella. Töissäkin oli hieman erilainen päivä, joka oli virkistävää. Sain myös luottamustehtävänkin, luottamus lämmitti mieltä.

Dieetillä

Yks mun dieetti-annoksista

Olen ollut nyt kolme viikkoa dieetillä. Aika ei ole tuntunu pitkältä. Syömistä saa mättää aikalailla ja joskus on tuntunu ettei kaikkea jaksa syödä. Olen kuitenkkin kaiken ahtanut kitaani. Siksipä ei ole nälkä ollut eikä mielitekojakaan. Joskus kun näkee jotain todella hyvää, niin käy mielessä, mutta samantein tulee ajatus etten viitsi sotkea hyvää alkua. Iltaisin mulla oli iltapalan jälkeen aina ajatus siitä mitä muuta söis. Ne on kyllä kadonneet.

Se on myös yllättävää, että olen jättänyt mehut pois eikä ole tehnyt edes mieli. Juon vain vettä ja tietysti teetä ettei päänsärky iske.


Salilla olen käynyt noin kerran viikossa ja kotitreenin kanssa myös kerran viikossa. Lisäksi olen tehnyt lähes päivittäin lumihommia. Tarkoituksena on aloittaa myös kävely ja hieman lisätä salikertoja.

Pari senttiä on lähtenyt vyötäröltä ja kilojakin tippunut. Parempaan päin ollaan siis menossa. Lisäksi olen tuntenut itseni energisemmäksi päivisin. Illalla tosin kaikesta puuhastelusta johtuen alkaa nukuttaa jo hyvissä ajoin. Nukkuminen ei ole ongelma, niinkuin se ei ole ollut ennenkään.

Jarru jumissa

Jarruvaijeri, mikä noista?

Tänään herättyäni lähdin hyvillä mielin ajamaan tallille. Jarru jumitti, eikä suostunut pakittamisesta huolimatta irtoamaan. Niinpä alkoi epätoivoinen homma. Ensi en meinannu saada pultteja auki, sitten rengas jumitti paikalleen. Äkäinen potku auttoi ja rengas irtosi. Sulattelin jäät pois ja koputtelin vasaralla jarrurumpua ohjeen mukaan. Rumpu ei vaan toiminu. Lopulta piti antaa periksi. Olis pitäny kiskoa jarruvaijerista, mutta en tienny mikä se noista oli. No onneksi sain miehistä apua, jonkin aikaa odoteltuani. Hommassa meni ehkä pari minuuttia. Tieto, taito ja voima, niin asiat hoituu. Hyviä vinkkejä sain vastaisuuden varalle.


Siinä odotellessani sitten tein lumitöitä. Alkaa jo homma kyllästyttää. Nyt se olikin vaikeeta kun lumi tarttui jatkuvasti kiinni työntimeen, mutta sain lähes koko pihan tehtyä. Ulkona vierehtikin viisi tuntia. Kyllä nyt on reipas olo.Sisälläkin pitäs siivota, kun kaikki aika on menny lumihommissa. Se jääköön kuitenkin huomiseksi, sillä tänään aion rentoutua loppu illan.

Löytö lumesta

Lumitöitöitä tehdessäni löysin edellä mainitun kuivuneen otuksen lumen joukosta. Näyttäisi rotalta. Koirat varmaan löytäneet jostain ja kuljettaneet rappusten luo.

Tänään menin talille tekemään tallitöitä, mutta ne olikin jo tehty. No kannoin vaan sitten heinät ja vedet iltaa varten valmiiksi.Minulla olikin sitten hyvää aikaa ratsastaa ihan rauhassa Faltsu. Kävimme 2 km lenkillä. Töltti ja ravi nousi paremmin kuin viimeksi ja matkatkin olivat pitempiä. Naapuritalon ohitus pelotti, vaikka se on ihan laitumen vieressä. Mikä lie siinäkin pelotti. Kovalla kannustuksella ohi kuitenkin päästiin. Kääntöpaikalla piti hieman hypähtää säikähdyksestä paikallaan matalammaksi. Ratsastuksesta tuli kuitenkin hyvä mieli.

Kotona sitten nautiskelin Mikan videota. Se lähti nyt konttaamaan. Kyllä siinä nyt riittää vanhemmilla vahtimista.

Illasta oli edessä taas länkkäriratsastusta. Meillä oli istuntaharjoituksia pallojen kanssa. Aina oppi jotain ja pikkuhiljaa kehittyy. Itsestä ainakin on tullut paljon rohkeampi hevosten kanssa.

Nykyään sitten kaikki hepat tarhaavat samassa tarhassa ja viihtyvät hyvin. Mitä nyt Mikkiä uusi kaveri välillä suututtaa. Se kun vei nyt kaiken Faltsun huomion. Toivotaan että Fatsun huomioisi myös Mikkiä välillä, ettei toinen tuntisi itseään yksinäiseksi ja tarvitsisi äksyillä.

Hepat Merin kuvaamana

Nyt alkas riittää

Aikalaillahan tuota lunta tuli ja jossain vaiheess tuntu, ettei millään kerkiä tehdä entisiä pois ennen kuin uutta tulee.Tänään kuitenkin rutistin aamulla 1½ reippaasti ja sain loput tehtyä. Hieman jo tullu uutta, mutta ei pahasti. Tosin säätiedotus lupaili taas kunnon lumipyryä ensi yöksi. Tietää siis mitä on huomenna edessä

Hyvinhän tuossa tulee kyllä liikuttua ihan huomaamattaan, välillä olis kyllä kiva tehdä muutakin. Sisällä pitäs heittää joulu ulos, sillä Nuuttikin tuli. No jos sitä huomenna vaikka kävis sitten joulukoristeiden kimppuun ja keräilisi ne kasaan odottamaan uutta joulua.

Oli sykemittarikin muuten koekäytössä aamulla lumitöiden aikana. Mentiin noin 130 sykkeellä lähes koko aika. Pitää netistä etsiä siihen käyttöohjeet niin saa siitä kaiken hyödyn irti.

Faltsun ryökäle

Meri ikuisti Faltsun karkailun

Tänään on ollutkin aika kiireinen päivä. Aamusta nousin kahdeksan jälkeen. Kun sain koirat ruokittua, niin eikun ulos lumitöihin, vasta sen jälkeen nautin aamuisen kaurapuuron. Sitten olikin jo kiire tallille hommiin. Olishan se ollut hyvä heppoja liikuttaa, mutta kun oli niin kylmä, varsinkin mun sormille. Muuten mulla oli riittävästi päällä.Mikalle sanoin moikat ja sitten jo riensin kuntosalille.

Siellä ei ollutkaan kuin yksi vanhempi mies, niin sai rauhassa treenata. Sillä tais olla kiire, siihen tahtiin se ne laitteet kävi läpi. No mä rauhoituin tekemään hommani ihan rauhassa. Sen jälkeen olikin kiire kotiin ja syömään.

Ruokailun jälkeen lähdin käymään kaupungissa. Ajattelin että saa käydä rauhassa, kun töiden jälkeen aina kiire kotiin. Löysinkin muutamia kivoja vaatteita Mikalle. Itselleni löysin Polarin sykemittarin joka huomenna joutuu koekäyttöön. Entistä luokkakaveriakin näin, on se kiva nähdä välillä ihan livenä. Puseroa en itselleni löytäny, vaikka kävin muutamassa paikassa. Hyvää ruokaa dieettini mukaisesti ostin useammaksi päiväksi.

Sitten oli taas kiire kotiin ja syömään. Sillä Faltsu oli särkeny aitaa ja karannu tarhasta. Meri oli kyllä saanu sen kiinni. Nyt se oli Ekon kanssa samassa tarhassa rinnatusten samalla heinäkasalla. Nyt on sitten jokainen ollu karkuteillä. Onneksi eivät pihaa etemmäksi ole lähteneet. Niinpä sitten illan pimeydessä korjailin aitaa. Lopulta sormet oli ihan jäässä ja menin sisälle Mikaa katsomaan ja Meri jatkoi hommaa.

Lopulta pääsin kotiin rauhoittumaan. Lämmitin oikein saunankin niin sain lämpimästä nauttia. Tänään oli kiire paikasta toiseen ja paljon tuli ajeltua autoa, mutta aina missä olinkin olin ihan rauhassa. Toivottavasti huomenna rauhallisempi päivä.

Nyt sitä lunta tulee ihan urakalla

Torstaina otin itseäni niskasta kiinni ja lenkin sijasta teinkin pihatien lumihommat. Siitä ei kyllä hirveemmin kostunu kuin treenin muodossa, sillä mies oli illasta kutsunu traktorin hoitamaan pihan lumityöt. No hyvin siinä hiki tuli. Eilen kävin talilla tekemässä tallihommat. Lopuksi juoksutin heppoja tarhassa, Faltsua kun ei ihan joka kerta vielä viitsi ratsastaa. Lisäksi oli hieman kiire kun piti keretä salille ja nukkumaan, koska oli yövuoro edessä. Salille meno kyllä jäi, kun avain unohtu kotiin. Sitten teinkin kotitreenit sen sijaan.

Meri otti kuvia, kun juoksutin heppoja tarhassa.

Ekon riemua

Faltsu meno päällä

Mikki ol kai innokkain juoksemaan

Vielä Mikillä jalka nousee

Yökkökaverin kanssa jutellessa, selvisi että hän asuu noin 500 m:n päässä meistä. Täällä maalla se on hyvin lyhyt matka. He ovat asuneet siinä jo pitemmän aikaa. Hänen miehensä kanssa on tullut moikattua, kun on ollut lenkillä hepojen kanssa tai itsekseni. Tää uusi työkaveri ei ole silloin sattunut pihalla olemaan. Kummallakin kun kolmivuorotyö, niin se että sattuis näkemään just kun käyn kävelemässä on hyvin epätodennäköistä. Töissäkin helposti menee pari viikkoa ettei nää.

Illalla ja viime yönä sitten lunta tuli noin 10 cm. Joten herättyäni sitten lähdinkin heti lumipuuhiin ennen aamiaista. Onneksi sentään lumi on kevyttä. Sinne sitä on varmaan lähettävä jatkamaan osan matkaa. Jää sitä kyllä huomiseksikin.

Hevospäivä

Mikki ja Eko  reissuun lähdössä

Tänään  mulla oli kyllä hevostäyteinen päivä. Aamulla nukuin pitkästä aikaa yhdeksään asti. Sitten olikin nopea aamiaisen nauttiminen ja roskien vieminen edessähttps://www.blogger.com/blogger.g?blogID=2051960691944552124#editor/target=post;postID=2615853097524108399. Sitten ei muuta kuin tallille. Ensiksi siivosin tallin. Sitten ajattelin lähteä ajamaan Mikin. Merin kanssa sovittiin, että Meri tulee ratsain mukaan Ekon kanssa. Mikki ja Fatsu eivät oikein ollet halukkaita antamaan kiinni vaan juoksivat karkuun.

Päästettiin Ekokin samaan tarhaan irti, että juoskoon sitten yhdessä. Enimmäkseen vain Eko juoksi. No lopulta sain Faltsun ahdistettua nurkkaan ja otettua kiinni. Lähdin viemään Faltsua karsinaan jotta voin sitten hakea Mikin. Mikkipä tulikin perässä ja lähti juoksentelemaan pitkin pihaa. Siinä minäkin sain sitten liikuntaa. Lopulta sekin jäi kiinni ja päästiin laittamaan heppoja kuntoon. Eko oli antanut Merille kiinni varmaan ihan rauhassa kun muut lähti tarhasta.

Meidän reissu oli todella vauhdikas kun kummallakin näytti olevan kilpailutahtoa vielä jäljellä vaikka kilpailuista aikaa, Laukattiin pitkiä pätkiä, hieman myös ravattiin ja käveltiin. Mikillä olis kyllä voimia riittäny, sillä kotiin tullessa ei olis millään malttanu hiljentää käyntiin. Hikisille hepoille laitoimmekin loimet päälle ja joksikin aikaa karsinoihin. Sen verran ilma oli kylmä että sisällä oli pakko käydä välillä lämmittelemässä. Siinä samallahan sitä näki hymypoikaakin.

Sitten oli vuorossa Faltsun ratsastus. Kentällä oli sen verran lunta, että päätin ratsastaa tietä pitkin. Hyvinhän se meni. Jopa töltättiin ja ravattiin jonkin matkaa. Kylläpä tulikin hyvä mieli kun mun tuleva ratsu on noin järkevä. Sitten vaan hepoille lisää heinää ulos ja hepat perässä tarhoihin.

Välillä kävin sitten kotona lämmittelemässä ja syömässä. Sitten olikin aika käydä muutamassa kaupassa ja taas hevosten pariin. Nyt oli vuorossa Lännenratsastusta ja pleasuria.  Mä menin Mintulla eli isolla Appaloosalla. Ihan hyvin se meni kun ei laukattu. Se on aika reipas laukkamaan niin päätin jättää väliin.

Siinähän se päivä vierähtikin. Huomenna onkin edessä sitten hevoseton päivä.

Nyt alkaa jo sujua

Viikko pidetty dieettiä ja nyt tähän alkaa tottua. On  jopa ruvennu miettimään kuinka nuo ruoka ainekset saa maistumaan erilaiselta ja saa niin vaihtelua ruokailuun. Kuntosalilla on tullut käytyä 2x viikossa ja kun eilen kävin niin ei tullut edes jalat niin kipeäksi kuin viimeksi. Lenkkeilyä ei ole kyllä vielä tullut harrastettua, mut jos senkin sais ohjelmaan.

Ruokavalion muutos toi kyllä eteen kovan vatsan. Niinpä ohjeista huolimatta nautin muutaman luumun ylimääräistä ja nehän auttoivatkin.

Viikonloppu meni kyllä ihan töiden merkeissä. Lauantaina 14.5 tuntia ja sunnuntaina salilla ja loppupäivä töissä. Nyt olis vapaata, niin saa tehdä jotain kotonakin. No onneksi viihdyn töissäni.


Tänään tuli postista taas siemenluettelo. Pitää varmaan jotain tilata ensi kesää ajatellen.

Uusi vuosi-uudet kujeet

Olen kohta viikon verran noudattanut tätä uutta dieettiäni. Välillä tuntuu, että kyllästyttää sama syöminen. Alkaa kuitenkin sen verran tottumaan ettei noita mielitekoja ole niin paljon. Just heittelin viimeiset jouluherkut roskiin kun ne jäi syömättä. Pitänee vaan miettiä uusia tapoja syödä noita ruoka-aineita.

Tänään kävin ostamassa sitten kasan rahkaa, raejuustoa, marjakeittoa ja kasviksia. Hieman ostin myös hedelmiä. Lihaa multa löytyy kotoa pakkasesta aikalailla. Samalla tein myös vaateostoksia. Ostin uudet talvikengät, pari urheilutoppia ja sukkia.

Henriikan kanssa keskusteltiin vaatetuksesta salilla. Kaupungin saleille ei ehkä viitsi mennä kuntoilemaan ihan virttyneissä verkkareissa ettei saa tuijotusta osakseen. Täällä pikku kylän salilla varmaan tuijotettaisiin, jos päälle laittaisi viimeistä huutoa olevat vaatteet. No tämä on vaan ajatuksia omassa päässäni. Jokainen pukeutukoon, niin kuin parhaalta tuntuu. Pääasia että liikkuu. Itse tykkään väreistä, joten vielä minä joskus siellä räväytän.