maanantai 29. kesäkuuta 2015

Maasta käsin loman lopulla




Loma on nyt sitten vietetty ja paluu arkeen edessä. Ilmatkin sitten parantu kertaheitolla. Eilen kävin tallilla hieman hepostelemassa. Halusin taas jotain muuta tehdä, niin päädyin maastakäsittelyyn. Antaapa kuvien kertoa, mitä tuli tehtyä.



Maahan sidontaa harjoittelemassa


Hieman kauemmaksikin uskalsin mennä


Puomien yli kävelyä


Jalka renkaaseen


Jalan vienti renkaaseen vaatikin aikaa enempi kuin muut ja lisäksi Merin avun. No harjoitellaan tätä lisää, niin ehkä tulee tutuksi. Meriä katsoessa oppi kuinka asia kannattaa tehdä. Merin kannustuksesta harjoittelimme myös poliisiheppojen harjoituksia. Tosin aluksi ei tynnyreitä kasattu vielä päällekkäin. No pienestä välistä kulkemista näin aluksi.














Kivaa oli. Mukava oli huomata kuinka harjoittelulla tapahtui kehitystä ja luottamus kasvoi. Faltsu on järkevä hevonen ja näillä harjoituksilla on tarkoitus lisätä sen luottamusta ratsastajaan. Jos joskus näitä samoja hommia tekisi vielä selästä käsin.


sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Puolen vuoden rutistus




Viime syksynä mietin mun painon nousua. Herkut maistui hieman liiankin hyvin. Suklaata taisin syödä lähes päivittäin. Olin kyllästynyt olemaan herkkulakossa, saamatta kuitenkaan painoa alas. Mietin jo että annan painon nousta minkä nousee. Ei se ajatus kauan päässä ollu, sillä se ei olisi ollut minua.

Sitten aloinkin miettiä kuinka saisi painoa alaspäin. Tyttäreni Henriikka on pudottanut painoa, niin ajattelin pyytää häneltä apua. Pyysin häneltä joululahjaksi treeniohjelman ja siihen sopivan ruokavalion. Päätin että jouluna syön vielä herkkuja mielinmäärin ja sitten aloitan. Mieheltäni pyysin lahjaksi kuntosalin avaimen puoleksi vuodeksi.

Niinpä joulun mentyä aloitin " uuden elämän". Aluksi tuntui ettei jaksa edes kaikkea ruokaa syödä mitä piti, mutta pikkuhiljaa siihen tottui. Minua jopa pelotti, että tuolla ruokamäärällä luultavasti vain lihon. Suhteellisen hyvin jaksoi kieltäytyä herkuista, kun söi kunnolla ja säännöllisesti. Muutamia vapaasyönti päiviä sisältyi aikaan, niin ne vähän helpottivat dieetin jatkoa.


Alussa

Kolmen kuukauden kuluttua



Viiden kuukauden päästä


Paino alkoi laskea ja mieli virkistyi. Tuntui että jaksoi paremmin töissä ja vapaallakin. Paino laski enimmillään 14 kg. Mielestäni hyvä saavutus, sen saavutin viidessä kuukaudessa. Sitten alkoi loma ja päätin jo että lomalla otan rennommin. Söin vapaammin ja myös herkkuja melko usein. Painoni nousikin muutaman kilon.

Huomasin, että loman lopulla olin paljon väyneempi kuin loman alussa. Päiväunet nukuin lähes joka päivä, vaikka yölläkin nukuin hyvin. Voihan se olla että rakennustarkastuksen valmistuminen lievensi stressiä ja siksi olin väsynyt. Uskon kuitenkin syvästi, että sokerin ja hiilareiden runsas lisääminen ruokavalioon väsytti minua. Saa nähdä saako uusi treeni mua virkistymään. Ruokavalio pitää miettiä sellaiseksi, ettei sokeria syö niin paljon.




Alussa


Viiden kuukauden kuluttua





Aika pian aloitettuani syödä kunnolla ja muistettuani syödä hyviä rasvoja joka ruualla, ihoni kunto parani ja myös päänahan hilseily väheni. Myös veriarvoni muutaman vuoden takaa paranivat.


Nyt harmittaa loman loppuminen, mutta pian siihen työntekoon tottuu. Sitten odotetaan taas uutta lomaa. Siitä olen kyllä mielissäni, että tuli lähettyä tähän rutistukseen. Minulla ei  alunperin ollut mitään aika tai kilo tavoitetta, vaan etenin pikkuhiljaa. Nyt sitten yritetään paino saada pysymään suurinpiirtein näissä lukemissa. Välillä sitten voi tehdä lyhyempiä rutistuksia




perjantai 26. kesäkuuta 2015

Joskus on vaan ihan pakko...




Tänään se oli tehtävä. Nimittäin tyhjensin huussin alusen. Onneksi siellä on muovilaatikko, joka on helppo ottaa pois. Silti tämä tehtävä on niistä epämiellyttävimmistä hommista. Tarkemmin kun ajattelee, niin lähes joka päivähän mä käsittelen hevosenlantaa. Miksi tämä nyt eroaisi jotenkin siitä hommasta.


Treenin apuvälineitä

 Tänään tuli taas ratsastettuakin. Täytyy kyllä myöntää, että paremmin menee kun valmentaja on mukana. Hän kun piiskaa yrittämään kovemmin ja antaa hyviä vinkkejä. Lopuksi myös Mika pääsi hepan selkään. Taisi tykätä, kun kaksi kierrosta kentän ympäri ei riittäny. Liikutti itseään kuin ratsastaja että heppa liikkuisi. Pitihän sitä sitten vielä yksi kierros kiertää.








Kotitreenit jouduin tekemään tällä kertaa yksikseni. Mutta kuinka telepaattista, Henriikka laitto viestiä juuri kun pääsin ulos ja ajattelin aloittaa. Eka treeni siis takana. Kyllähän siinä hiki tuli ja koville otti, mutta niinhän se oli tarkoituskin. Tänään vielä tullut herkuteltua loman lopettajaisia. Kunhan työt alkaa niin ehkä sitten helpompi taas palata ruotuun tuon ruuankin suhteen.



torstai 25. kesäkuuta 2015

salaattipizzaa



Viime viikolla kävimme hakemassa Henriikan juhannukseksi meille. Reissulla söin eka kertaa Kotzonea eli salaattipizzaa. Ihastuin siihen heti, se oli tosi hyvää. Tänään alkoi taas tehdä sitä mieli. Niinpä ostin pakastepizzan ja paistamisen jälkeen lisäsin siihen salaatin ja kastikkeen. Se ei kyllä ollut niin hyvää mutta menetteli.

Pikku hiljaa olen palaamassa ruotuun ruokailun suhteen. Olen jo parantanut ruokailujani osittain loman jäljiltä. Töiden alettua pitää varmaan ottaa kuukauden dieettikuuri, niin saa loman kilot pois. Loman aikan nimittäin tuli muutaman kilo takaisin, kun herkutteli ja liikkuminenkin taisi jäädä vähemmälle ainakin loman lopussa.

Tänään kävin lenkilläkin. Lenkin vauhti ei ainakaan ollut hiljentynyt päinvastoin. Kotitreeniä voisi alkaa toteuttaa pikapuolin. Mietin pitäiskö jo alkaa muuttamaan mun nukkumarytmiä entiseen, vai nauttisko lomasta. Voihan sen kääntää sitten töiden alettuakin. Minusta on niin kivaa valvoa pitkään, kun se mahdollisuus vielä on kun lomailee. Ehkä hivenen muutan nukkumaan menoa aikaisemmaksi, niin ei ole niin vaikeaa sitten töiden aloitus.






keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Terapeuttinen ratsastustunti



Tänään lähdin käymään salilla aamusta. Meinasin jo etten menekään, vaan alotan kotitreenin. No päätin kuitenkin käydä salilla. Sali oli aivan tyhjä ja sain fiilistellä ihan yksikseni. Hetken kävi haikee olo, mut se sitten hävis, kun keskitty tekemiseen. Tällä kertaa en tehny täysin vanhaa treeniäni, vaan keskityin sellaisiin, jota voi tehdä vain salilla laitteilla. Vanhoja juttuja kuitenkin.

Treenin jälkeen kävin salilla suihkussa. Se oli hieman outo kokemus, kun aiemmin on aina kotiin tullu hikisenä. Suihkun sai lukkoon ja muitahan siellä salilla ei ollu, mutta silti sitä kuunteli yläkerrasta kantautuvia ääniä. Olo autolle mennessä oli kyllä niin mahtava, että se pitää ottaa uusiksi. Ajattelinkin että kun syksyllä aloitan taas käydä salilla, niin sen jälkeen aion käydä samalla aina suihkussa. Säästäähän siinä hieman omissa jätevesi laskuissakin.


Luultavammin tää oli viimenen käynti salilla ennen kuin salikortti umpeutuu. Muutaman päivän se on vielä käytössä, että mahdollisuus vielä on käydä. Kattoo nyt miten noita muita menoja sitten kertyy.



Merin ottama kuva vajaan vuoden takaa


Tänään mieliala on ollu hieman allapäin. Loman loppuminen ollut mielessä ja mitä kaikkee olis halunnu vielä tehdä. Hain tänään työvuorot, ettei ainakaan sitä tarvis miettiä. No ei se auttanu mielialaan yhtään. Sitten mulla oli ratsastustunti. Siinä joutu keskittymään tekemiseen ja ei kerenny ajattelemaan turhia. Tunnin jälkeen mieliala oli hyvä ja sitä lisäsi keskustelu siskoni kanssa.Nyt toivottavasti saa olla rauhallisin mielin loppuloman ja nauttia siitä.


tiistai 23. kesäkuuta 2015

Rempan lopputarkastus tehty






Eilen oli aikas hermoilu päivä. Lähdimme katsomaan Heidin ja Matin taloa. Siellä autoimme hieman eli mä kannoin purku jätettä ulos ja maalasin pienen pätkän seinää. Apu se on pienikin. Sitten oli kiirehdittävä pankkiasioille. Hieman ne asiat jäi kesken, mutta tänään jo etenivät kovasti. Olis vaan hyvä että pääsis sitä remppaa ihan todenteolla tekemään kun Mattikin on lomalla.

Kiva olis mennä auttamaan, mut pitää katsoa kuinka näiltä omilta hommilta kerkiää. Mun isä oli antamassa asiantuntijan neuvoja rempan vaikeimmissa kohteissa. Se kun on rakentanut ja korjanut taloja yli 50 vuotta, että kokemusta löytyy.

Tänään oli tämän meidän talon laajennuksen lopputarkastus. Jännitys oli käsin kosketeltavissa. Hyvin se meni. Meni kuitenkin jonkin aikaa, kunnes mun jännitys laukesi ja pystyin keskittymään muihin hommiin.

Remontti ei lopu, vaikka tarkastus tulikin tehtyä. Ulkovuorin maalauksesta on jo aikaa, niin se pitää uusia.Lisäksi katon maalaus, rännien laitto sekä sisällä vois wc:ssä tehdä hieman parannusta. Niin ja aina vois laminaattia ja tapetteja uusia. Tekemistä siis riittää, mut noi aikaan sidotut valvonnan alla olevat hommat suoritettu.


sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Ylensyönyt ja turta



Niin se juhannus taas meni. Syötyä tuli ihan liikaa vaikka mitä. Makkaraakin varasin monta pakettia, mutta vain yksi paistettiin. Muuten tuli grillattua kanaa, gripsejä, maissia, paprikaa, herkkusieniä, halloumjuustoa ja niiden kanssa uusia pottuja. Kaikkea kun piti maistaa, niin liikaahan sitä söi. Ajatuksissa onkin, että ihanaa palata kevyempään ruokavalioon.


Faltsu kahlaamassa



Henriikka lähti kotiin poikaystävänsä kanssa. Eilen teimme hieman jumppaa ulkona. Ajatuksena oli tehdä treeniä, jota voin toteuttaa kotona, kun salikortti menee umpeen. Ajattelin nimittäin pitää hieman taukoa salista. Lisäksi kesällä on ihanaa olla ulkona ja treenata samalla siellä. Lisäksi ei aina jaksa lähteä autolla liikkumaan.

Ensi viikko hieman jännittää ja ärsyttää. Huomenna nimittäin näemme Heidin ja Matin kodin eka kertaa livenä. Lisäksi meidän kodin remontin lopputarkastus olisi tiistaina. Loma enteilee loppuaan ja se ärsyttää.
 
Tänään ollut väsy olo ja ainahan se vie mielen alas kun lapsi käy ja tietää ettei vähään aikaan näe. No aika menee nopeasti ja siinä välissä näkee kahta muuta lasta.  Jokaisen lapsen kohdalla sama juttu, ikävä tulee he käyvät ja ovat sittenn lähdössä. Sitten on uusin tulokas, joten lisää ikävöitäviä. No Meriä ja Mikaa onneksi näkee useammin, niin ikävä ei pääse kasvamaan suureksi.

Ihana olisi asua lähellä kaikkia lapsiaan, mutta liian lähelläkään en haluaisi elää. Sillä jokaisen pitää saada elää myös sitä omaa elämäänsä rauhassa ilman jatkuvaa vanhempien valvontaa.