Sadepäivän puuhastelua

Sain tänään lopultakin valmiiksi tyttären pyytämät sukat. Vielä on se ikävin homma edessä eli lankojen päättely. Rupesinkin sitten kokeilemaan noilla klipsuilla tekemistä. Aloin tekemään kukkia ja ajattelin koota niistä sitten itselleni laukun myöhemmin. Aikas monta kukkaa saa tehdä että saa laukun aikaiseksi, vaikka pieni laukku onkin tarkoitus tehdä. Yhden kukan ajattelin laittaa mun villatakin rintakoristeeksi. Meinasin tehdä siitä heijastimen, mutta ei näyttäny hyvältä. Jonkinmoinen heijastin juttu pitäs takkiin saada, sillä se on tumman harmaa, niin ei paljon syksyn pimeydessä näy. Nyt mulla ihan normi heijastin, mut haluis jonkin ihan erilaisen. Autossa mulla on heijastinliivi äkkitilanteita varten.


Ihan sisällä en päivääni viettäny. Aamupäivästä kävin sauvakävelyllä. Samalla ulkoilukerralla tyhjensin kasvihuoneen vanhoista kasveista sekä siivosin tallin. Iltapäivällä sitten kävin ajamassa Mikin. Olen niin kylmän herkkä ettei ulos meno paljoa huvittanu. Onneksi mulla oli viime talvena saamani toppahaalari. Se päällä oli tosi kivaa olla ulkona.

Valoa pimeyteen

Kerätyt aurinkokenno valaisimet

Mies oli keränny aurinkokennovalaisimet, kun ne ei enää valaisseet. Oli ollu useampi pimeä päivä. Eilen oli sitten aurinkoinen päivä niin valaisivat sitten yhdessä tossa pöydällä. No talvi tulossa ja pimeä aika, hyvä ne oli ottaa pois ennen lumia. Tänään kyllä tuli vettä taivaalta oikein kunnolla. Tuli miettineeksi, että hepoilla olis hyvä olla sadekatos tälläsiä päiviä varten. Pitää laittaa harkintaan. Kumminkin noita sateisia päiviä tulee riittämään. Olisihan siitä kesällä suojaa auringolta. Pitäs vaan miettiä kuinka sen toteuttas. Toisaalta tuntuu että jos hepat ei ole täällä kauan, niin tuntuu turhalta. Toisaalta ihan heti ei ole tarkoitus heppoja vaihtaa toiseen paikkaan.

Valoa pimeyteen

Eilen tuli nukuttua yövuoron jälkeen oikein kunnolla. Menin nukkumaan puoli yhdeksän, kun sain hepat ulos ja itse rauhassa nautin aamiaisen.  Heräsin kerran yhden maissa ja hetken pyörittyäni nukahdin uudelleen. Nukuin sitten vaille kuuteen. Ei siinä paljoa kerenny tekemään ennen töihin lähtöä. Yö menikin töissä sitten virkeänä hyvin ja sai paljon aikaiseksi.

Pakkaset saapuivat

Täällä on jo jonkin aikaa aamuisin olleet auton ikkunat jäässä ja hevosten vesisaavin pinta jään peitossa. Tänään oli sitten kunnolla pakkasta, herätessäni jopa -7.8 astetta. Yöllä oli ollu hieman enemmän, -8.2 astetta. Alkuviikkoon on luvannut räntä ja lumisateita, joten kai niiden talvirenkaiden vaihtoa pitäs alkaa suunnitella tosissaan.

Kiireinen viikko on kyllä ollu takana. Parina päivänä ollu töissä 12-21, joten aamuisin ei paljoo ole kerenny tekemään. Suunnilleen tallihommat ja itselle ruokaa. Hetken ehkä katsonu kovalevyltä jonkin ohjelman. Aamuvuorojen jälkeen ollu kanssa tekemistä. Toisena päivänä oli ratsastusta ja toisena päivänä kävimme elokuvissa katsomassa "Mielensäpahoittaja".


Tänään on aamusta saanu ottaa hieman rauhallisemmin. Käväsin äsken sauvkävelyllä ja kylläpä olikin raikas ilma. Ihanaa oli kävellä. Ruoka on uunissa, jauheliha-perunasoselaatikkoa pitkästä aikaa. Sitten kunnon päiväunille.

Pienen pieni maissisato

Ei tuo maissisatokaan onnistunu, maistille kuitenkin pääsee

Ei oikein onnistunut mun sato. Tomaatteja sai syödä muutamia, mut loput paleltu. Ananaskirsikoita ja viidakkokurkkuja ei tullu yhtään. Maissista pääsee just ja just maulle. Aikaisemmin oli pitänyt laittaa, jotta olisivat kerenneet kypsyä. Siitä viisastuneena yritetään ens kesänä uudelleen. Krysanteemit ja neilikat kerkes hyvin kukkii. Juuri ne jotka ajattelin ettei tuu onnistuu.


Vein riukuja takatarhaan sunnuntaina ja Faltsun kanssa käveltiin niitä hiukan läpi. Muita länkkärijuttuja laittelen sinne sitten pikkuhiljaa.Tarhat hirveessä kunnossa, kun muutaman päivän vettä satanu oikein kunnolla.


Tänään oli elokuva ilta. Tiistaisin pääsee veikkauksen kortilla kaksi yhden hinnalla kotimaisiin elokuviin, niin olemme käyttäneet sitä hyväksi. Tänään katsoimme mielensäpahoittaja. Mielestäni ei niin hyvä kuin olin odottanut. Sen jälkeen oli tiedossa pizzaa, lähes puolet jätin huomiseksi evääksi.

Yksi hevonen vähemmän

Carrie sitten lähti perjantaina Etelä-Suomeen ylläpitoon. Toivottavasti viihtyy uudessa paikassa ja tuottaa ylläpitäjälleen paljon iloa. Meillä ei sitten tallissa ole isompia heppoja. Meillä asustaa nyt Mikki ja Faltsu. Samalla muutin ruokailut siten, että ne saavat kaikkia väkirehut iltaisin. Kummatkin ovat saaneet hyvin vähän väkirehuja, joten he voivat saada ne nyt yhdellä kertaa. Samalla aamutalli nopeutuu, kun voi hepat suoraan laittaa ulos heiniä syömään. Hieman oudoltahan se tuntuu, kun Carrie lähti. Helpottaa kuitenkin hieman, kun tätä heppahommaa tekee työn ohella. Nyt tuntuukin, että tallissa on juuri sopiva määrä hevosia. Rodutkin on juuri mulle sopivia. Söpö shettis ja ihana issikka.


Mikillä voin ajaa ja sen kanssa on kiva käydä kävelyllä. Faltsulla toivon mukaan pääsen ratsastaa monipuolisesti tulevaisuudessa. Nykyään olen sen kanssa puuhastellut maastakäsin. Kummatkin rauhallisia luonteeltaan eivätkä pienestä hätkähdä.

Töissä oli pari hieman rennonpaa työpäivää loppuviikosta. Sai siis tehtyä joitakin rästiin jääneitä hommia. Oli myös mukavaa kun sai tehdä asian kerrallaan eikä tarvinnut revetä moneen paikkaan kerrallaan.Silti väsymys oli aikamonen ja päikkärit piti nukkua kumpanakin vapaapäivänä. Sauvakävelyllä kävin molempina aamuna. Herkuista olen pidättäytynyt, enkä myöskään ole syönyt ylimääräisiä välipaloja. Leipoessa kyllä hieman taikinaa maistoin. Paino onkin nyt laskusuhdanteinen. C-vitamiinia kyllä täytyy hankkia alkuviikosta, jos vaikka pysyis flunssapöpöt kaukana ja mieli virkeämpänä.

Työ vie voimat ja paino kasvaa

Olen ollu aika väsyny lähiaikoina. Kotona ei paljoo jaksa tehdä ja silti vaan väsyttää. Huono omatunto tekemättömistä kotitöistä vaivaavat. Pakolliset hommat on tehnyt pitkin hampain. Ajatuksissa on käyny, että mitä järkee asua maalla, kun tämä on yksi työleiri. Tosin tiedän, että kaupungissa asuessa ikävystyisin nopeasti. Kyllä tuo ulkona puuhastelu puutarhassa ja eläinten kanssa lopulta antaa voimia jaksaa töissä. Siinä unohtaa muut murheet ja voi nauttia hetkestä. Lisäksi nuo mun ulkopuuhastelut saa mut pois sohvalta ja liikkumaan. Väsymystä olen lohduttanut itseäni herkuilla ja löhöilyllä tv:n äärellä.Se ei paljoo ole mieltä virkistänyt, kun kunto laskee ja paino nousee.

Entisen työpaikan loppuaika oli aika stressaavaa. Nyt on sitten pari viikkoa totuteltu uuteen paikkaan. Pikkuhiljaa alkaa kotiutua, mutta vaatiihan tuo vielä pientä hiomista. Itselläni vie aikaa ennenkuin pääsee uuteen porukkaan sisälle. Kun sitä muistelee edellistä työpaikan vaihtoa, niin kyllähän siinä meni jonkin aikaa. Lopulta kyllä viihdyin tosi hyvin. Välillä vain väsyttää kiireessä toi tavaroiden etsiminen. Onneksi kun ikää ja kokemusta tullut enemmän niin osaa ottaa hieman rennommin nuo hommat. Paljon auttaa se että uudet työkaverit kivan oloisia ja ottaneet mut hyvin vastaan.

Pitää vain luoda itseensä toivoa, siitä että kyllä se tästä alkaa luistaa kunhan aikaa hieman kuluu. Kaikki uusi vain vie voimia. Parempaan päin ollaan menossa, sillä maanantaina päätin alkaa katsoa mitä suuhuni laitan ja jättää herkut vähemmälle. Eilen olikin sitten kiusaus edessä. Kahvitauolla päivällä ajattelin miten hyvä ettei tarjolla ollut kuin muutama pala kuivaa pullaa. Ei niin hirveesti tehnyt edes mieli. Niinpä söin banskun. Ruokatauolle pöydälle oli ilmestynyt keksejä ja muffineita. Kääk. Minäpä en niihin koskenut. Illallakin hillitsin itseni ylimääräiseltä mässäilyltä.

Nallekarhu liikenteessä

Keräsin maissit pois kasvihuoneesta. Ei ihan kerenneet kasvaa täysikasvuisiksi

Eilen kävi heinän tuoja taas tuomassa paalin heinää. Samalla kertoi, että meidän lähipellolla olisi nähty karhun jälkiä. Lähi tienoillahan on joskus karhu näkynytkin. Eipä nyt tuo metsässä samoilu oikein innosta. Onneksi kerkesin käydä lenkillä enne tuota tietoa, muuten olis ehkä tullu käveltyä pää pyörien ympäriinsä.

En usko sen pihaan meille eksyvän, sillä sen verran meteliä ja liikettä täällä aina on. Ajelin osan matkaa nurmikkoa talvea ajatellen, siitä kyllä lähti ääntä. Koiratkin haukkuu aina ulkona ollessa. Onneksi ne yleensä karttaa ihmisiä. Hevosten puolesta tietenkin hieman huolissaan. Onneksi ne tuossa tallin vieressä.