Pukkilaukkaa

Ajolenkin tulos

Aamupäivä menikin sitten ihan rauhallisissa merkeissä. Lähes neuloessa. Aamupäivällä sain suruviestin. Mun kummisetä oli kuollut. Osasin sitä jo odottaa sillä hänellä oli ollut jo toinen halvaus eikä siitä jaksanut enää toipua. Hänestä jäi positiivinen kuva, sillä aina kun muistan hän oli iloinen ja puhui asioista hyvään sävyyn.

Iltapäivällä olikin heppojen ajelutusta, jonka meinasin ensin skipata. No Faltsun kohdalta olis ehkä kannattanutkin. Mennessä vauhtia ei oikein löytyny, no edettiin kuitenkin. Takaisin tullessa poika jumittu naapurin kohdalle ihmettelemään taloa. Kun kovasti käskin, niin yhtä äkkiä lähti kuin tykin suusta laukkaan ja heitteli pukkeja. Siinä rytäkässä sitten hajos häntäremmin kappa. No onneksi heppa rauhottu yhtä nopeesti kuin alottikin ja kotiin käveltiin rauhassa. Mikin ajaminen rauhotti mielen, sen ajaminen aina terapiaa. Sillä oli menohalujakin ihan kivasti kotiin tullessa.

Illasta sitten hieman kävelyä Merin ja Carrien kanssa. Myös neulominen jatkuu tv:n äärellä.

Hyvää uutta vuotta 2014!

Nyt opetellaankin sitten uuden luvun kirjoittamista. Itselläni vuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä. Katselin tv:stä ilotulistusta Senaatintorilta, joka olikin hieno. Musiikki soi taustalla ja raketit paukkuivat musiikin tahtiin. Siinäkin hommassa ammattitaito takana.

Aamuun ei  tallihommien lisäksi paljon mahtunut. No hetken kerkesin rauhoittua ja katsella telkkaria. Iltapäivä menikin nopeesti töissä. Illalla oli vielä edessä Carrien jalan kylmäystä. Se oli ollut tavallista lämpimämpi illalla. Sitten iltapalaa tv:n äärellä sekä neule kädessä ohjelmia katsoen. Edessä olisikin sitten taas pari vapaata.

Joululahjat

Joululahjojani

Sain tänä vuonna lahjaksi kivoja hyödyllisä juttuja, joita toivoinkin. Paljon hiusten hoitoon ja laittoon tarkoitettuja juttuja. Lisäksi korun rasioineen sekä silikonisia muffinivuokia, joita olen ajatellut hankkia. Lisäksi ne oli vielä hyvän värisiäkin. Sain myös vaaleanpunaisen paidan ja Reinot. Sain myös vyön solkeeni, voin siis alkaa pitää sitä. Tietenkin sain myös karkkia :)

Vuoden viimeinen päivä on mennytkin ihan siivillä. Nukuin yön hyvin. Tallihommat vei aikansa ja oli aika lähtee töhin. Kävin kaupasta hakee muutaman puutteen ja löysinkin farkut 6.95. Hitsi kun olis olllu enenmmän aikaa, hieman kiireellä piti nyt valkata. Voi olla että tuli liian isot, no vyöllä sitten kurotaan. Töissä oli alku ihan pää pyörrällä, mutta siitähän se alko sujua.


Ensi yö on sitten paukkujen aikaa. Meillä ei ihan vieressä naapureita ole ja lähinaapurit ei kai ammu. Pieni pauke kuuluu sisälle, mutta koirat ei paljoo välitä, ei ulkonakaan. Hepatkin tallissa oli ihan rauhassa. Kaikki eläimet ei kuitenkaan ole yhtä onnellisessa asemassa.

Kylmäystä ja porkkanoita

Kylmäyssuojat käytössä

Olen nyt muutaman kerran uskaltaunut kylmäämään Carrien jalan. Nyt kun ollu vapaata, niin kerkii hyvin, kun ei ole kiire mihinkään aamulla. Aluksi pelotti aikalailla, kun hevosta ei tuntenu ja tiesi että se saattaa vaikka potkasta. Nyt ei enää sillee, mutta olen kuitenkin aina varuillani, kun eihän tosta vielä kunnolla tiedä. Päivällä kävästiin hakemassa polleille herkkuja eli porkkanoita.

Tallihommien lisäksi ajelin taas mun hepat. Kärrin kyydistäkin tipahdin kun Faltsu teki äkkipysäyksen nähtyään kuorma-auton. No siinä päästiin vain säikähdyksellä kun putosin jaloilleni. Olishan ne jalat pitäny olla jaluksilla, niin olis pysyny kyydissä. No vahingosta oppii. On vaan niin paljon kivempi roikottaa jalkoja kuin pitää ne hieman yläviistoon. Menin nimittäin harjoituskärryillä. Jos olisin menny koppiksilla, niin olisin varmaan ollu mahallaan aisojen päällä.

Päivällä ja illalla hieman taas neuloin. Eilen taas tein siihen virheen ja jouduin aamusta ensiksi purkamaan vähän matkaa. Edistyminen on siis todella hidasta. Toivotaan että lopputulos on sen arvoinen. Uskon itse siihen vahvasti.

Mikä vuodenaika meneillään

Tarhat kuin syksyllä

Purot kuin keväällä

Taitaa se kuitenkin talvi olla

Tänään oli ihan kiva päivä. Paljoo en saanut aikaiseksi kotona, mutta ne tärkeimmät jotka on vaivanneet mieltä. Sain siis pestyä pyykkiä, imuroitua sekä tärkein ajoin hepat. Hepat kulki hyvin ja oli kiva ajella valoisaan aikaan. Maisemia kun katteli, niin tuli kaikkea kuin talvi mieleen. Joka paikka kurassa kuin syksellä. Purotkin solisi kuin keväällä. Onneksi ei kuitenkaan satanut vettä niin edes hiukan kerkiäää maa kuivaa.

Kaupassakin kerkesin käymään, niin huomisesta se pois. Huomenna voi siis ihan rauhassa puuhailla kotona.  Illasta kävimme kyläilemässä. Voikun meidänkin koti tulisi joskus ihan valmiiksi. No kaikki aikanaan.

Joulu on sitten ohi

Jouluksi tein kuivakakkuja, joista kuvia alla. Hieman erinäköisiä kuin normisti, eikä tartte palotella.

Maustekakkuja

Hedelmäkakkuja

Joulu on vietetty ja herkkuja ahdettu taas ihan hirveesti.Tänään käväisin siskoni luona töiden jälkeen. Siellä tuli taas mieleen että olis se kiva jos hevonen olis tallilla jossa maneesi. Olis se vaan niin kiva ratsastaa kärsimättä vesisateessa. Toisaalta ei mulla tällä hetkellä ole hevosta jolla voi edes ratsastaa. No muutenkin samanhenkisessä porukassa yhdessä kivempi puuhastella. No ehkä sitten tulevaisuudessa. Huomenna vapaapäivä, joten voisi vaikka ajella hepoilla.


Työpäivinä kun ei kerkii ja jaksa, niin vapaapäiville kertyy tekemistä ihan liiaksi. Tänään otin kuitenkin rennosti ja aloin neuloa villahaalaria. Alku on ollu aika takkuinen, kun kuvio ei ole oikein onnistunut. Aina on jossain tullut pieni virhe ja täytynyt purkaa. No kunhan tuo kuvio alkaa muotoutumaan ja oppii sen ulkoa, niin ehkä se neulominenkin alkaa sujua.

Mua ärsyttää tää pimeys

Alkaa tympästä tää pimeys. Kokoajan huono omatunto kun ei liikuta heppoja tarpeeksi eikä liiku itsekään. En vain pidä liikkumisesta pimeässä. Aamulla kun lähtee töihin niin pimeetä ja kun tulee kotiin niin hämärää ja kun tallin hoitaa niin jo on pimeetä. Yritä siinä nyt lähtee sitten maastoilee. Kun satas lunta joka pysys eikä muuttus jääksi, niin sekin hieman valostuttas.No nyt ainakin toi liukkaus lähes väistynyt kun jäät sulaneet.Pitäis kai yrittää ajatella positiivisesti. Valoisempia aikoja kohti ollaan menossa ja tuleehan niitä vapaapäiviä jolloin kerkii liikutella heppoja.


Joulun aatonaattona käytiin kävelemässä Merin kanssa yhdessä Carrien kanssa. Siitä kuvia alla.

Tamman onnellinen omistaja