sunnuntai 31. heinäkuuta 2016
Toiveita-ajatuksia tulevasta
Joku päivä sitten tuli mietittyä, mitä sitä tulevaisuudelta toivoo. Samalla tuli mietittyä, mitä on ajatellu vuosi, kaksi, kolme jne sitten. Mitä toivoi ja kuinka toiveille kävi.
Vuosi sitten olimme saaneet rakennuksen lopputarkastettua. Heidi ja Matti olivat ostaneet talon, jonka rempassa avustettiin. Kovasti toivoin että remppa saatas tehtyä. Nyt remppa jo hyvällä mallilla. Toivoin heille myös vauvaa ja sekin tulossa. Henriikalle toivoin kivaa työpaikkaa ja mukavia kokemuksia. Töitä sillä on riittäny ja varmaan ihan kivojakin. Kokemuksia varmaan sai ulkomaan matkallaan. Merille toivoin helpompaa elämää. No se ei ole oikein toteutunut. Heille syntyi ihana tyttö, jota ei vielä osannut toivoakaan. Sen myötä elämä ei varmaan ole helpottunut. Vauva-aika kun on aika rankkaa, varsinkin kun on jo yksi lapsi. Lisäksi kotona nyt 4 hevosta. Vuosi sitten vain kaksi. Carrie tuli takaisin ja sen myötä varsa. Keväällä sai siis jännätä Merin synnytystä ja Carrien varsomista. Miten kaikesta selviää. No selvittiin.
Kaksi vuotta sitten hepat oli vielä omassa pihassa ja mietti kuinka asiaan saisi helpotusta. Hevosissa oli niin kiinni ettei oikein muuta mahtunut mukaan. Niitä kun on hoidettava monta kertaa päivässä. Meri toivoi heppoja omaan pihaansa. Nyt on tullu helpotusta mun heppahommiin, mutta ajaminen tallille käy raskaaksi. Kaksi vuotta sitten sain kuulla, että osasto jossa olin töissä lopettaa. Nyt olen ollu uudella osastolla lähes kaksi vuotta ja hyvin olen viihtynyt. Kodin jätevesijärjestelmän teko häiritsi ajatuksia. Se kun piti tehdä ennen lopputarkastusta. Se tehty jo vuosi sitten ja kaikki meni hyvin. Nyt vain maksaa siihen otettua lainaa takaisin.
Kolme vuotta sitten Faltsu oli ruunattu. Se opetettiin ajolle. Jännäsin ajoa ja mietin koskahan sillä pääsee ratsastamaan. Mulla oli edessä myös kolmen hepan liikutus syksyllä, kun Meri ja Henriikka olivat lähes 3 kuukautta ulkomailla. Siitäkin selvittiin. Nyt olen päässyt Fatsullakin kunnolla ratsastamaan.
Neljä vuotta sitten Meri muutti takaisin näille seuduille etelä-suomesta. Eko tuli meille hoitoon. Minä ostin vuoden ikäisen issikkavarsan, jota yrittelin hoitaa kovasti. Toivoin että siitä tulisi kiva käyttöhevonen mulle. Nyt Faltsulla voi ajaa sekä ratsastaa ja muutenkin ihan rauhallinen tapaus, jolla voi harrastaa vaikka mitä. Nyt mietinnässä, missä hepat jatkavat tulevaisuudessa asumistaan.
Viisi vuotta sitten olin vajaan vuoden ollut nykyisessä ammatissa ja ajoittain jännitti kuinka selviän. Nykyään varmuutta on tullut kokemuksen myötä lisää. Nautin hevosettomasta elämästä. Ratsastamassa kävin ratsutallilla.
Kymmenen vuotta sitten olimme hankkineet oman kodin ja takana ja edessäkin oli kova remontti ja laajennus. Iso haave oli toteutunut. Kotona oli hevonen ja poni. Töiden suhteen mietin jaksanko sitä eläkkeelle asti vai pitäskö opiskella lisää. Kuinka sen opiskelun toteuttaisi. Kaikki lapset asu vielä kotona. Niin sitä tuli lähdettyä opiskelemaan. Hyvä päätös vaikka rankkaa oli. Sen myötä työ fyysisesti helpottunut.
15 vuotta sitten asuimme vuokralla ja haaveilimme omasta kodista. Olimme tyttöjen kanssa aloittaneet ratsastuksen. Meillä oli myös oma eka hevonen, joka oli vuokrapaikalla. Vuorotellen ratsastimme hevosta. Olin valmistunut ekaan ammattiin pari vuotta sitten. Sijaisuuksia riitti hyvin. Toivoin kuitenkin vakituista työtä.
20 vuotta sitten olimme vuoden verran asuneet näillä seuduilla. Hyvin viihdyimme. Mietin pitäisikö mun hankkia ammatti, sillä töitä oli aika vähän. Kotona kerkesi tehdä paljon kun ei ollut töitä. Kesäisin mulla oli iso kasvihuone ja kasvimaa.
25 vuotta sitten asuimme lapsuuden maisemissa. Meri oli ihan vauva. Kesällä kävimme usein keräämässä vattuja. Nuoremmat nukkui rattaissa, Heidi leikki lähellä. Rahaa oli vähän. Toive paremmasta eli kovasti. Ompelin tytöille paljon, koska kirppareita oli siihen aikaan vähän.
30 vuotta sitten oli juuri kirjoittanut ylioppilaaksi. Toive opiskelupaikasta oli kova. Parturi-kampaaja kouluun olisin päässy, mutta en menny. Arvelin kestääkö selkä. Ei varmaan olis kestäny. Mulla kun tulee selkä kipeäksi jos pitkään seison tai kävelen vain hitaasti. Kemia olisin kanssa päässy lukemaan, sekin jäi. Nykyinen ammatti ei edes käynyt mielessä.
Mitäs toivoisin tulevasta. Lapsille tietenkin kaikkea hyvää. Hevosten suhteen toivon, että niiden tallijärjestelyt sujuisivat hyvin päin. Hieman mietityttää, missä sitä vuoden päästä on töissä ja minkä porukan kanssa. Kotona toivoisin tehtävän wc-remontin, mutta vasta ensi kesänä. Hyvää ja pitkää ikää terveenä tietenkin.
perjantai 29. heinäkuuta 2016
Marjoja lisää marjoja
Aamusta hieman siistin kotona paikkoja. Ei ne paljon siistiytyneet, mut saipahan jonkun paikan käytyä läpi. Noita juttuja, kun aina siirtää. Pitkästä aikaa jopa huovutin.
Tallilla oli tosi kivaa, kun sai rauhassa puuhastella ilman kiirettä. Poltinkin ison kasan huonoa heinää. Vielä sitä jäi toiseksikin päiväksi. Hevosaitauksen ympäri kävelin ja viikatteen kanssa kävin ne alareunat läpi. Nyt pitäs sähkö kulkee paremmin.
Kokeilin ratsastusta, ei se oikein hyvältä tuntunu. Ei se koskenu, mutta lonkkiin tuntu ilkeältä. Meninkin ihan rauhallisesti.
Mikan kanssa käveltiin taas pitkin tonttia ja välillä oli vävykokelaskin mukana.
Kotimatkalla keräsin vajaan litran mustikoita. Kotona keräsi ensin metsävattuja ja sitten puutarhavattuja. Niitä onkin paljon. Huomiseksi siis hommaa tiedossa. Minä oikein innostuin tuosta marjojen poimimisesta. Ei tarvii paljoa marjoja ostella ensi talvena.
![]() |
| Mika ja Faltsu katselee toisiaan |
torstai 28. heinäkuuta 2016
Ei murtumia
Tänään odotin kovasti lääkärin soittoa. Iltapäivällä hän sitten soitti murtumia ei ollut. Pientä kulumaa alimmaisessa nivelessä, sopii kuulemma ikään. Kuulostaa jotenkin siltä että ikää on jo kertynyt. Nyt sitten liikutaan kivun sallimissa rajoissa. Buranaa syön, jotta voisin liikkua enempi ja paremmin. Tietoa odotellessa keräsin hieman vattuja ja herukoita pakkaseen.
Meri oli kipeenä, niin käytiin siellä tänään. Vein hepoille heiniä ja juoksutin Faltsun. Sen päätteeksi kävelimme vielä hetken aikaa järvessä. Mikan kanssa kävimme myös kävelyllä. Tämä pikku mies onkin kova kävelemään ja välillä laittaa juoksuksi. Vauhtia siis riittää.
![]() |
| Valkoherukoita |
keskiviikko 27. heinäkuuta 2016
Marjoja säilöön
Eilen tuli aamupäivästä käytyä pesemässä yks matto ja pari satulahuopaa. Samalla käytiin kirjastossa ja kaupassa. Tällä kertaa tuli tuttuja vastaan viisi. Harvinaista, sillä yleensä en tapaa ketään. Kiva muutama sana vaihtaa kun ei ole kiirettä.
Kotimatkalla kerättiin hieman kanttarelleja. Niitä onkin tullu nyt syötyä usein. Tuoreina ne kyllä onkin parhaita. Iltapäivällä kävin keräämässä noin 3 litraa mustikoita. On nyt talveksi muutamaksi kerraksi. Tarkoitus vielä hieman kerätä lisää. Pihasta keräsin myös hieman vattuja. Onhan ne parempia kuin ulkolaiset ja voi rauhallisin mielin syödä. Pitää vielä noita metsävattujakin kerätä. Niissä on enempi makua.
Tänään kävin lääkärissä. Alaselkä ja pakarat tulee kipeiksi istuessa. Lisäksi en voi kävellä reippaasti vaan rauhalliseen tahtiin. Juostakaan en pysty. Lääkäri määräsi röntgen kuviin. Niissä siis kävin ja apteekista hain Buranaa. Huomenna saa sit kuulla lääkärin tuomion.
Ilta meni kun oltiin lapsenvahtina. Meillä oli ihan mukavaa. Mikakin ui pitkän aikaa. Merillä oli paljon vattuja, niin keräsin osan jääkaappiin, kun vauva nukku.
sunnuntai 24. heinäkuuta 2016
sohva puhtaaksi
Tänään on ollu hieman outo olo. Ehkä aina juhlien jälkeen. Ei ollutkaan jotain joka olisi pakko tehdä saattoi vain olla. Tänään oli kuitenkin pestävä sohva ja ruokatuolit, sillä viemme pesurin pois huomenna. Lisäksi pesin puusohvan patjan ja muutaman ison tyynyn aitasta.
Teimme hyvää ruokaa. Vävykokelas grillasi lihaa, minä tein kanttarellikastikkeen ja Henriikka teki jälkkäriksi vadoffeeta. Kylläpä passasi olla. Kun kaikki lähtivät koteihinsa meillä hiljeni, oli ihan outoa. Koko viikko ollu menoa ja tekemistä, nyt sai vaan olla rauhassa. Pyykkiä ja tiskiä kyllä riittänyt, mutta onneksi on koneet niitä varten.
Iltapäivällä kävin kävelemässä. Olihan se vaikeampaa kuin aiemmin. Yhtä nopeasti ei voinut kävellä eikä juosta oikein ollenkaan. Toivottavasti tuo kipu häviäisi, se kuulemma kestää kauan. No kai siihen tottuu.
- Meillä oli ojassa osmankääpiä. Joskus anoppi etsi niitä, kun olisi halunnut niitä kuivata olohuoneen nurkkaan. Kun muutettiin tänne niin naapurin pellon ojassa noita oli muutama. Veden mukana kai siemeniä kantautunut meidän tontille, sillä ojassa useita taimia.
lauantai 23. heinäkuuta 2016
Kastepäivän herkkuja
Tänään oli ristiäiset ja Mikan sisko sai nimen Julia. Ihana nimi ja niin on söpö tyttökin. Juhlat olivat oikein onnistuneet. Meri leipo osan ja mä osan. Niin kumpikin sai toteuttaa itseään eikä käyny kummallekaan liian raskaaksi. Tosin olihan se Merille iso urakka, kun lisäksi oli vauva ja hevosetkin hoidettavana. Niin eikä pidä unohtaa Mikaa. Pienten lasten kanssa siivoaminen on jo iso urakka. Meri oli vielä lisäksi viime yönä taiteillut ilmapalloista hienon kaaren. Se toi kyllä juhlan tuntua pihaan.
Nyt kun saatiin nää juhlat juhlittua, niin pitääkin alkaa tosissaan suunnittelemaan omia synttäreitä. Jos vaikka saisi ne kutsukortit valmiiksi.
perjantai 22. heinäkuuta 2016
Marjoja ja kukkasia
Sitä on sitten puuhasteltu vaikka mitä. Meri oli poiminu punaherukoita, niin niistä keittelin mehua. Sitten keräsin vattuja rasiallisen synttärikakkua varten. Ei tarvii kuumentaa, kun tietää mistä tulleet. Mustikat odottaa vielä metsässä hakijaansa.
Tänään metsästin mansikoita ja kaupungistahan ne löyty. Asioiksi ei olisi viitsinyt hakea. Hain samalla pesurin, jolla pesinkin tänään sohvan. Toivottavasti sohva kerkii kuivus ennen juhlia. Nyt täytekakku ja voileipäkakut odottavat koristelua.
Kukka-asetelman tilasin kastepöytää varten. Itse väsäsin yhden kukkajutun toiselle pöydälle. Kaikki alkaa siis olla kohdillaa. Pientä viimeistelyä vielä.
keskiviikko 20. heinäkuuta 2016
Portaissa
Tänään taas hieman erilainen päivä. Aamusta leikkasin nurmikkoa. Ruokailun jälkeen lähdinkin tallille. Tällä kertaa Meri juoksutti Faltsun, kun se saa sen paremmin liikkumaan. Mä katsoin sillä välin lasten perään. Mukavaa vaihtelua kummallekin.
Meri lähti neuvolaan ja minä lähdin mukaan lapsenlikaksi. Mikaa ei kiinnostanut leikkinurkkaus. Mielummin hän käveli pitkin käytäviä. Kun portaat löyty, niin jäätiin siihen. Rappusia käveltiin noin puoli tuntia. Kiepsahdus tutkimassa lähiseutua ja taas portaisiin. Mika on kyllä ahkera liikkumaan. Mummi keskeytti homman sieppaamalla Mikan syliinsö ja lähdettiin sitten hetkeksi piirtämään.
Autolle mennessä Mika vielä tutkiskeli autojen tunnuksia. Siinä me käveltiin tovi edestakaisin autoriviä ja minä kerroin automerkkejä. Volvon Mika osas sanoo itekin. Volkkaria yritti sanoa, pientä harjoittelua niin se onnistuu. Sitäkin hommaa olis jaksanu vaikka kuinka kauan. Piti kuitekin lähteä ja niinpä mummi sieppas Mikan syliinsä ja kanto autoon.
tiistai 19. heinäkuuta 2016
Virtaa ja intoa riittää
![]() |
| Vaaleanpunaisia sisältä |
Aikas toimelias päivä taas takana. Itekin tuli ihan ihmeteltyä kuinka tuota virtaa riittää. Illasta kyllä nukahdin hetkeksi tuoliin. Siitä noustuani kuitekin jaksoi hyvin taas tehdä hommia.
Aamusta menimme tallille. Kitkin yhden kukkapenkin tallihommien lisäksi. Mieheni siisti trimmerin kanssa muutamia paikkoja. Olisihan sitä voinu tehdä muutakin , mutta olihan se kotonakin tehtävä vaikka mitä.
Merin perhe kävi kaupungissa ja piipahtivat meillä kotiin mennessä. Nyt on toi Pokemon villitys, niin ihme ja kumma meiltäkin kuulemma löyty muutamia. Mikalle oli meno päällä. Piti keretä tutkia joka paikka ja juosta ulkonakin.
Illasta leivoinkin kaikenlaista vaaleanpunaisia juttuja ristiäisiin. Cakepops:t kyllä onnistu niin hyvin. Niistä tuli omasta mielestäkin tosi sulosia. Niistä kuvaa ristiäisten jälkeen, niin pysyy vieraille yllärinä. Pikkuleipiäkin leivoin ison kasan. Oli kyllä kivaa leipoa ja suunnitella tulevia leipomuksia
maanantai 18. heinäkuuta 2016
Rippijuhlissa
Niin se vaan viikonloppu meni ja nopeesti. Niistä kukista väsäsin tollaset kukka-asetelmat tuliaisiksi. Lauantaina kävin Hööks:stä ostaa jalustimiin uudet kumilenkit, kun toinen katkesi pudotessa. Kaikenlaista oli ostoslistalla, mutta paljoo muuta en hankkinu. Olisin halunnu pinkit sukkahousut, mutta mieleisiä ei löytyny. Kakkukupuakaan ei Ikeassa ollu ainakaan enää. No vielähän noita kerkee ostaa. Oli mulla juhliin harmaat leopaldikuvioiset sukkahousut. Hepoille kivennäinen löyty helposti.
Ilta menkin nopeesti juhlapaikalla astioita asetellen. Teimme myös tiramisu-kakun valmiiksi. Lisäksi mulle oli jätetty housujen lyhennys hommaa. Aamu olikin ihan rauhallinen. Hyvin kerkesi laittaa itsensä valmiiksi, syödä, käyttää koiran lenkillä ja auttaa emännän hiusten laitossa.
Juhlat oli kivat ja syömistä riitti paljon. Kakut oli niin hyviä. Niitä
olu pakko ottaa hieman lisää vaikka maha oli ihan täynnä.
Eilen illasta menimme toiseen kylään. Siellä oli koiranpentu, joten Fridallekin oli seuraa. Tosin Frida ei jaksanu koko iltaa sitä koheltamista, vaikka itsekin on aika vilkas. Kävelemässä hetki käytiin ja sitten päästiin savusaunaan. Kiva erilainen kokemus.
Tänään edessä oli hieman kaupungilla asioimista. Me mm käytiin syömässä kiinalaisessa buffetissa. Siellä oli runsas tarjonta, esim paljon erilaisia susheja.
Matkalla kotiin pysähdyttiin tallilla. Ratsastin Faltsun. En uskaltanu laukata, mutta ravattiin paljon. Vielä sitä kerkee laukatakin. Meri kehu Faltsun ravia hyväksi. Ite sitä ei nää, niin vaikee arvioida. Nyt kuitenkin tietää miltä se tuntuu, kun ravi on hyvää. Keräsin myös vatut Merille, lisää oli paljon tulossa. Meillä on varjoisassa paikassa, niin ovat vielä ihan raakoja. Faltsu siirrettiin Carrien ja varsan kanssa samaan tarhaan. Hyvin ne näytti tulevan toimeen. Kotiin oli kiva tulla. Kastelin kasvihuoneen ja lopultakin tein kastemekkoon koristeen valmiiksi.
perjantai 15. heinäkuuta 2016
mitähän noista sais aikaiseksi
Viikko takana lomaa. On ollu kyllä ihana viikko. Tänään olen ottanut hieman rennommin. Tallihommien lisäksi hieman siistin siellä pihaa. Ensiviikoksi jää kukkapenkin kitkeminen, jonka lupasin tehdä ennen ristiäisiä. Lasten kanssa ollessa meni suurin osa ajasta.
Kotona en paljoo sitten tehnytkään. Huomasin pienen alueen, josta nurmikko oli ajamatta. Niinpä ajoin sen. Illasta imuroin auton, sillä sinne oli kertynyt hiekkaa ja oljen paloja. Kävin myös keräämässä kaksi sankollista kukkia. Huomenna jos niistä vaikka saisi aikaiseksi kukka-asetelmia. Oli tosi kivaa kävellä pitkin peltoa ja tienreunoja kukkia etsien. Terapeuttista. Nyt illasta ajattelin vielä paistaa muutaman kakkupohjan pakkaseen odottamaan. Sittenpähän nekin on tehty eikä tarvii niiden takia stressata. Vaikka tuskin stressaisinkaan.
torstai 14. heinäkuuta 2016
hieman kivulias kiva päivä
Eilen ei ollut minun päiväni. Aamusta suojasin mattotelinettä, ettei juuri pestyyn mattoon tartu ruostetta. Siinä samalla viilsi haavan sormeen. Onneksi selvisin laastarilla. Ajelin hieman nurmee ja ruuan jälkeen tallille. Päätin ekaksi ratsastaa Faltsun. Faltsu oli hieman tahmea. Niinpä loppulaukoissa komensin, sitä vaan jatkamaan. Niin siinä sitten kävi että yhdessä käännöksessä putosin vauhdilla maahan kentän kovimpaan kohtaan. Takapuoleen koski ihan valtavasti. Ensi en uskaltanut liikahtaa, jos vaikka sären paikkoja lisää. Tosin koski niin kovaa etten kärsinyt liikkuakaan. Faltsu onneksi jäi pienen matkan päähän seisomaan.
Lopulta päätin että pakko mun on kokeilla pääsenkö liikkeelle. Pääsin ylös ja jalat toimi hyvin. Alkoi kuitenkin pyörryttää kovasti. Ei kuin takas maahan makuulle. Faltsu tuli siinä mua turvalla tökkimään, että mikä mulla on kun vaan makaan. Ihana heppa. Lopulta pääsin ylös, mutta kävely oli kuin ankalla. Takapuoleen koski niin kovaa liikkuessa. Ratsastin kuitenkin hetken ettei mulle jäis pelkoo. Lisäksi Faltsu ei saa luulla että tolla tempulla ratsastus loppuu.
Kun sain Faltsun tarhaan, oli pakko hetki levätä. Jännitys kai laukesi ja mua pyörrytti, sillä päätä en iskeny maahan. Sain tallihommat tehtyä, vaikka se olikin hidasta ja vaivalloista. Illasta jopa ratsastin länkkäriä, vaikka ei se niin kivalta tuntunu varsinkaan ravatessa, kun pomputti.
Tänään olikin parempi päivä. Aamulla ja toki yölläkin teki liikkuminen kipeää. Kuitenkin vahvasti tuntuu siltä että kipu on lihaksissa. Nyt vaan odotellaan että ne paranee. Makaamaan en kuitenkaan aio jäädä. Kotona ajoin pätkän nurmikkoa. Sitten edessä oli päivän rankin urakka polttopuiden tekoa. Pöllejä piti halkoa, onneksi siihen oli kone. Pahinta oli nostella niitä pöllejä, sillä kyykkyasento koski. No kun etsi sopivat asennot niin homma onnistu, tosin välillä aina vihlaisi kovasti. Sisulla mentiin. Kipulääkettä en muistanut ottaa kuin eilen länkkäriin mennessä.
Homman jälkeen kävin kaupoilla. Kävely oli hidasta ja jäykkää. Mulla oli tuuria kaupoilla. Löysin itselleni metallivahvistetut ratsastuskengät vain 20 €. Olen jo vähän aikaa miettinyt että olis aika hankkia uudet, kun entiset aika vanhat eikä tiedä milloin eivät enää toimi. Nyt on uudet odottamassa. Yllätykseksi toisessa kaupassa oli proteiinipatukoita 50 senttiä kappale. Lisäksi mun herkkuja tupla-proteiinipatukoita. Ne on niin hyviä. Onhan niissä sokeria enempi kuin paremmissa, mutta herkkunälkään parempi vaihtoehto kuin normaali suklaa. Lisäksi täyttävä. Silti noita ei pidä kovin usein nauttia. Nyt sitten rauhallinen ilta kotona. Juuri katsoinkin tunteita herättävän elokuvan. Risteyksessä-tarina anteeksiannosta.
tiistai 12. heinäkuuta 2016
huojuva talo
Tänään oli ohjelmassa klapien heittelyä pusseihin. Kun sen otti kuntoilun kannalta ja huumorilla, niin se meni paljon hauskemmin. Yritettiin ottaa pinosta niin ettei muut putoa, pelattiin siis samalla huojuvaa taloa. Kun otti halon ja muut lähti sen jälkeen kierimään alas, sai pisteen. Eniten pisteitä saanut hävisi. Tosin pisteitä ei laskettu. Kun ajoittain kasa romahti, niin joutui kyykkäämään :-D. Tosin siitä kun keräsi niin mitään ei ainakaan pudonnut ei siis saanu pisteitä. Siis myös toisen romahduttamia klapeja keräsin. Aikas hauskaa.
Tuon homman jälkeen kynnealyset oli tosi likaset. Sitten olikin mattopyykin aika. Sen jälkeen oli tosi puhtaat kynnenaluset ja kädet. Ei pesty kuin yksi matto, mutta se kauheen iso, jota yksin ei oikein märkänä jaksa siirrellä. Lisäksi pesin pari loimee ja yhden satulahuovan. Hyvä alku siis.
Leipookin tietenkin piti. Ikinä en ole tehny Britakakkua ja ajattelin että tuoreilla mansikoilla se pitää testata. Tänään oli siis sen aika. Kyllä se olikin tosi hyvää. Lisäksi leivoin pizzakakun ruuaksi. Ihan hauska idea. Jotain kakunkoristeita tein, osa onnistu suht hyvin osa ei :-D.
Kaiken tän herkuttelun jälkeen oli pakko käydä lenkillä. Kiva nähdä kuinka jaksaa ehken hieman paremmin pätkiä juosta. Kävely pätkillä oli hyvä ajatella omia juttuja ja suunnitella tulevia. Rentouttavaa purkaa ajatuksiaan.
maanantai 11. heinäkuuta 2016
Menevä päivä
Tänään on kyllä aika menevä päivä. Ensin ajattelin ottaa aamun rauhassa, mut sitten lähdettiinkin kaupunkiin. Etsimme lavoja halkojen alle. Hankkijalta lopulta löyty edullisesti. Samalla ostin sieltä proteiinia ja kuoviketta. Sain myös ostettua matolääkkeen kissalle. Toivotaan että se suostuu ton ottamaan. Se kun on aikas nirso.
Ruokaa tietysti piti hakee ja useammasta kaupasta, meillä kun tuota aikaa oli. Mies hankki itselleen kunnollisen verenpainemittarin. Mulle tuli postissa loput tilaamistani tuotteista. Ripsari ja kaksi isoa pitsistä perhosmuottia. Kakkuihin siis tiedossa perhosia lentelemään.Kauratkin sain haettua. Positiivinen päivä kaikkinensa.
Kotona pikaisesti söimme, onneksi karjalanpaisti oli valmiina, niin keitti vaan potut. Sitten tallille. Mika oli ihana kun se matki vaaria, kuinka se nauro ja yski. Tänään juoksutin Faltsun, päästiin kummatkin helpommalla kun paarmoja niin kauheesti kimpussa. Tallin siivoaminen, heinien levitys sekä vesien kanto meni kyllä ihan kunnon jumpasta. Hengästy kunnolla ja hiki virtas. Silti oli vaan jatkettava että sai hommat tehtyä. Kotona tuntukin hyvältä, kun paino ei ole noussu vaikka vähän herkutellu.
Illasta olikin ihanaa käydä Merin ja lapsien kanssa rannalla. Mä vahdin vauvaa, niin toiset sai rauhassa Mikan kanssa läträtä vedessä. Kotimatkalla kaikki nautimme jäätelöistä. Kotiin tullessa pysähdyimme vielä keräämään huomiselle ruualle kanttarelleja. Huomenna siis hyvää ruokaa tiedossa, nam.
sunnuntai 10. heinäkuuta 2016
Näkyvästi värikäs
Tänään on ollu kivaa olla vain kotona. Välillä tuo ajaminen väsyttää. Tänään sai kitkettyä kasvihuoneen ja yrttipenkin. Lisäksi heittelin halkoja kolmeen säkkiin kuivumaan ja hieman ison kasan päällekin. Enemmänkin olisin varmaan heitelly, mutta eurolavat loppu. Niihin laitetaan ne säkit. No onhan tässä lomaa vielä jäljellä.
Kävin aamusta myös lenkillä. Lenkillä mulla oli näkyvä vaatetus, pinkit lenkkarit ja neonkeltainen paita. Ketään ei tullu kyllä vastaan, sai rauhassa kävellä ja miettiä omia asioitaan. Sain myös valkattua rippijuhlille vaatteet. Eipä tartte niitä sitten enää miettiä. Rippijuhlille pitäs vielä kortti askarrella. Kaupan kortit on kaikki niin samanlaisia, olis kiva tehdä joku kiva.
Tilaa:
Kommentit (Atom)

















































