keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Synttäreillä






Sunnuntaina olin siskoni miehen syntymäpäivillä. Vieraita ei ollut kovin paljon, mutta tunnelma oli sitäkin parempi. Herkkuja oli moneen lähtöön ja niitä tulikin nautittua runsaasti. Samalla tuli nautittua vuosittainen mansikkakakkukin. Ei tarvitse nyt itse leipoa.


Kotona ei ole paljoa kerenny puuhastella. Nurmikko oli kasvanu ihan liikaa, joten sitä ajelin osan matkaa sunnuntaina ja sitten tiistaina. Osa olis vielä jäljellä, kohta ei leikkuri edes pysty siihen. Kasvimaakin rehottaa, kun vesiheinä kasvaa niin hyvin. Kitkentää siis edessä. Tiistai meni siinä kun veimme heiniä tallille ja olimme Mikan kanssa hetken aikaa.

Olin viime yön töissä, kiirettä piti ja nopeasti kerkesi vain välissä eväät syömään. Toisaalta aika kului nopeasti. Töiden jälkeen kävin suihkussa ja kyllä olikin virkeämpi olo ajella kotiin. Kotona hieman ruokaa mahaan ja nukkumaan. Suhteellisen hyvin nukutti vaikka kaikenlaisia unia näkikin. Tasaista arkea siis. Odottelen jo seuraavaa lomaa, joka on tosin vain viikon pituinen. Tosin silloin kesäkin on jo ohi, niin toisaalta sitä ei odota. Ristiriitainen tilanne.







lauantai 25. heinäkuuta 2015

Mikä ihana päivä

















Tänään on kyllä ollu tosi ihana päivä. Aamulla sain nukkua pitkään ja olo oli levännyt. Niinpä ihanan pannariaamiaisen jälkeen hieman siivoilin kotona. Sitten tallille hommiin. Faltsun ratsastus oli tällä kertaa todella onnistunut. Pääsin hyvin selkään ja Faltsukin toimi hyvin. Tuntui, että selässäkin pysyi paremmin. Tämä innostaa jatkamaan, kun kehitystä tapahtuu.

Tänä kesänä en vielä oo uinu, niinpä tänään sitten uin ekaa kertaa. Vesi oli aikas kylmää, mutta kivaa oli käydä uimassa. Dana tuli myös sekä Meri ja Mika.








Kotimatkalla kävin ostamassa mansikoita, joita on tullut syötyä aikas  paljon lähiaikoina. Tuoreina ne onkin parhaita. Sitten pitkästä aikaa kävin vielä ramppaamassa rappuja hyppyrimäellä. Illasta edessä oli vielä nurmikon ajoa. Tänään ollut siis todella toimelias päivä. Huomenna onkin tarkoitus ottaa rauhallisemmin. Vaikka paljon sain aikaan niin se ei ollut pakkopullaa vaan kaikkea oli hauskaa tehdä. Illan voikin hyvillä mielin katsella telkkaria sohvalta käsin tai lueskella rauhassa.


perjantai 24. heinäkuuta 2015

Tupla tippuminen






Työpäivä meni tänään nopeesti niinkuin yleensäkin. Kun tekemistä riittää niin aika kuluu nopeasti. Lisäksi kun töissä on tarpeeksi haasteita, se lisää työssä viihtymistä. Ei pääse kyllästymään. Töiden jälkeen kävin pikaisesti kotona syömässä ja käytin Fridan ulkona. Sitten lähdin taas tallille


Eilen en jaksanut ratsastaa, niinpä tänään ratsastin. Alku ei ollut lupaava, sillä selkään noustessa Faltsu otti muutaman askeleen ja tasapainoni petti. Löysin itseni maasta makaamasta, jopa kahdesti. Kolmas kerta sanoin totuuden ja päästiin ratsastuksen makuun. Jossain vaiheessa oli mustia pilviä taivaalla, muttta ratsastaessa paistoi onneksi aurinko.


Kotiin tullessa mietin että ei kyllä tänään enää viitsi lähteä lenkille. Huomenna jos kävis rappusia pitkästä aikaa kokeilemassa. Sitten tuli mieleen että liikkunu olen tällä viikolla kyllä muuten paitsi eilen. Maanantaista keskiviikkoon oli remppahommia, jotka kyllä meni treenistä. Keskiviikkona ja perjantaina ratsastusta. Sitten tuli mieleen, että tytöksi joka ei välittänyt hepoista, ratsastan aikas paljon. Monesti tulee ratsastettua kolme kertaa viikossa. Omalla kaksi kertaa ja tunnilla kerran. Tosin työt ja muut tehtävät joskus sotkee suunnitelmia, mutta se on vaan virkistävää.









Illan rentoudun kotona ja hieman yritän saada järjestystä aikaiseksi. Pyykkiä myös riittää kiitettävästi, joten sitäkin hommaa tiedossa vapaapäiville. Luvannut tuulisia päiviä, niin ne kuivaakin nopeesti ulkona.



torstai 23. heinäkuuta 2015

Voimatreeniä



Menny monta päivää etten oo kerenny koneelle ja niinpä kirjoittelukin on jääny. Käytiin taas remppaamassa yhtä kotia. Pikku hiljaa se etenee, mut asiantuntijan sanoin: " vielä siitä hyvä koti tulee". Se tuntui hyvältä ettei kova työ valu hukkaan.


Päivän asu


Toi remppaaminen menee kovasta treenistä. Nyt oli vuorossa sahanpurun kantoa ulos. Siksi tuo hengityssuoja. En halunnu niellä kaikkea pölya ja onhan siinä myyräkuumeen vaarakin. Lisäksi kannoin ulos myös savea ja sisään hiekkaa. Lisäpainoissa siis riitti. Kun otti asian kuntoilun kannalta, niin se oli mukavaa. Lisäksi kivaa auttaa omaa lastaan ja auttaa heitä kohti unelmaa


Treenivälineet




Pitkästä aikaa tuli syötyä ranskalaisia ja makkaraakin. Nopee ruoka tehdä työn lomassa ja lsäksi raskas työ vaatii kunnon eväät. Kun paino ei ole noussu, niin en ole huolissani. Muutama siivu pullaakin kyllä remppamatkan aikana meni.



Ruokaa :D



Isomummokin hommassa mukana


Näky remppapaikalla on aika surkee, mut eiköhän se jo pian ala näyttää parammalta. Kun saa nuo perustukset kuntoon, niin pääsee sit tekemään sitä pintaremonttia. Kyllä siitä ihan hyvä tulee ja ensi talvena on ihana takan loimussa viettää pakkaspäiviä.



lauantai 18. heinäkuuta 2015

Omppuja tulossa





Katsastin omenapuut onko raakileita ilmaantunut. Iloisena huomasin, että raakileita oli runsaasti ja ne oli jo hyvän kokoisia. Ei voinu erehtyä, onko omenia tulossa. Tienvarressa oleva puukin paljastui omenapuuksi. Siihenkin tulee noin 10 omenaa. Pääsee siis maistamaan niitäkin, jännittää miltä ne mahtaa maistua.






Pekka



Tienvarsi puu



Lauantaina käväisin aamusta talilla. Ratsastin taas Faltsulla ilman satulaa. Meri hieman opasti ja piti huolen ettei laiskoteltu. Hyvää se teki, kun joku piti ruodussa.

Kotona olikin edessä pikainen vaatteiden vaihto ja eväiden teko, sillä lähdimme yhdessä raveihin. Porukkaa siellä oli todella kiitettävästi ja ilmakin helli katsojia. Ihanaa kun kerrankin tarkeni hyvin t-paidalla.


Kotona tein ruuaksi pitkästä aikaa makaroonilaatikkoa ja se valmistui juuri sopivasti sillä aikaa kun nukuin pienet päikkärit. Jälkiruuaksi söin jäätelöä. Turvotus on onneksi laskenut pikkuhiljaa vaikka välillä olenkin syönyt jäätelöä tai pienen palan kakkua tai pullaa.


torstai 16. heinäkuuta 2015

Mansikkaraveissa






Perjantaina oli kiireinen päivä. Kahden maissa lopetettiin remppaa ja suunnattiin auto kohti kotia. Haimme Henriikan bussilta ja kodin kautta kohti Suonenjokea.  Kiirehän siinä tuli, kun matkalla haettiin hieman syömistä. Kerettiin kuitenkin paikalle 4 min ennen esittelyä. Mikin juoksu meni hyvin. Hyväksytty juoksu, neljäs sija ja uusi ennätys. Olipa hauskaa ja jännää olla pitkästä aikaa katsomassa oman ponin juoksua.



Esittelyssä





Faltsulle pitäs hankkia satula. Nyt vaan pitäs päättää, onko se yleis-, issikka- vai länkkärisatula. Tänään sitten ratsastinkin ilman satulaa. Kylläpä olikin kiikkerä olo. Tekeekin tasapainolle hyvää ratsastella ilman satulaa. Enimmäkseen käveltiin, pieniä pätkiä mentiin tölttiä. Ratsastuksen jälkeen kahlailtiin hieman järvessä. Lisäksi pesin harjaa ja hännän tyveä, ötökät kun purreet niin helpottas hieman kutinaa.


Kotona on kyllä muutama yö menny todella sikeästi nukkuen. On ollu tuota univelkaa sen verran. Nyt onkin suhteellisen virkeä olo.






tiistai 14. heinäkuuta 2015

Rempparuokaa



Kun kävimme auttamassa Heidiä ja Mattia rempassa, oli meidän ruokailumme aikas kirjavaa. Otimme matkan hieman lomailun kannaltakin, joten ruokailussakin toteutimme sitä. Matkalla remppapaikkaan söimme mieheni kanssa Subwayssa. Aikaisemmin olin käynyt ko paikassa varmaan muutama vuosi sitten. Matkalla ruokailu olikin hyvä idea, sillä paikalle päästyämme saatoimme heti alkaa kaivuu hommiin. Innostuimme hommasta niin että seuraavan kerran söimme vasta yöpymispaikalla. Iltapala koostui lämpimistä voileivistä ja sateenkaarikakusta. Tosin itse söin lisäksi rahkaa ja marjoja. Kakku tosin möyri mahassa seuraavana yönä ja haittasi hieman yöunia. Olenkin huomannu, että laktoosi aiheuttaa minulle vatsan vääntöjä varsinkin kun nautin sitä suuremmissa määrin. Kakku oli kaunis katsella ja maistuikin hyvältä.



Sateenkaarikakku


Seuraavana päivänä söimme lounaan raksalla. Makkarakeitto oli nopea toteuttaa ja hyväää sekä täyttävää ruokaa. Teimme kerralla sitä useammaksi päiväksi, niin säästyy siltä vaivalta. Keiton nautin itse rappusilla istuen, hieman erilaista ja hauskaa.


Makkarasoppaa


Illasta kävimmekin American dinerissä syömässä. Paikkaa oli kehuttu, niin ajateltiin se nyt itsekin kokeilla. Aika kauan sai ruokaa odotella, mutta olihan se kyllä hyvää. Hampurilaisateriaksi aikas kallis, mutta olihan se kokemuksena ihan kiva. Mahat tuli kyllä täyteen jokaisella ja iltapalaa ei kyllä enää jaksanut syödä. No pieni pala kakkua jälkiruuaksi menee aina.






Kotona pikkuhiljaa alan palailla taas normi ruokailuun. Hautajaisissakin tuli syötyä kovasti ja niitä jämiä nautittu muutaman päivän ajan muun ruuan ohessa, Turvotusta on siis jonkin verran, mutta se onneksi laskee melko nopeasti kun ruokailu palaa normaaliin ja hieman liikkuu.


sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Remppaa riittää





Keskiviikkona, nukuttuani muutaman tunnin yövuoron jälkeen, lähdimme Heidin luo auttamaan rempassa. Kaivamistahan riitti tällä reissulla. Aluksi aloitimme kaivamaan sadevesiputkille ojia. Tien kohdalla oli aika kova homma, kun maa oli tiivistä. Sisulla sen teimme. Eipä tarvinnu miettiä kuntoilemaan lähtöä. Ei sen puoleen, ei olis kerenny eikä jaksanutkaan päivän päätteeksi.


Huomaamattaan mun vaatetus oli sävy sävyyn :)



Välillä työkaluina piti käyttää myös pienempiä ja käsinkin oli käytävä asiaan



Onnelliset omakotiasujat


Onneksi myös pehmeämpää maata oli kaivettavana, niin homma joutui nopsasti. Nurmikko ei kyllä operaation jälkeen ollu mikään kaunis näky. Tosin ensi kesänä ei kaivauksia edes huomaa.


Vahtikoira


Tarkkailija










Seuraavana päivänä olikin aika mennä kellariin ja aloittaa siellä veden ja märän maa-aineksen poistaminen. Siellä olikin mukavan vilpoisaa. 




Nostamistahan riitti


Vapaapäivät meni nopeasti. Aika rankka rupeamahan se oli, kun kaivamista, nostamista ja kantamista oli aikalailla. Yöt meni hieman huonsoti, kun mietti seuraavan päivän hommia ja peti ei ollut oma. Hyvä mieli kuitenkin tuli, kun sai auttaa hommassa. Tietoa noista hommista mulla paljoa ei ole, mutta teen mielelläni kun joku neuvoo mitä tehdään.

Helpollahan sitä pääsi, kun ei tarvinnu tehdä kuin kaksi päivää. Eri asiahan se oli kun kymmenen vuotta sitten omaa remppaa teki lähes joka päivä viisi kuukautta. Toisaalta paljon siinä oppi ja kunto nousi kovasti. Sitten kun hommia ei tee otsa kurtussa vaan mukavalla porukalla iloisella mielellä, niin se on hauskaa.  Tosin ainahan sitä väsyneenä ei jaksa ja yllätykset suututtavat kun homma ei edisty. Onneksi meillä apuvoimaa oli saatavilla, niinkuin mys Heidillä ja Matilla. Isäni on pitkän linjan osaaja, niin hän meille neuvoo mitä tehdä ja niin homma hoituu.

Paljon on Heidillä ja Matilla tehtävää, mutta kyllä he sitten saavat kauniin oman kodin. Osaa arvostaakin kotiaan erilailla, kun siihen on käyttänyt aikaa ja vaivaa.





maanantai 6. heinäkuuta 2015

Lumpeen kukkia










Tänään oli ihana kesäinen päivä. Lämmintä ei tosin kovin paljon ollut, mutta kun päällä oli hyvin niin tarkeni. Lumpeet olivat puhjenneet kukkaan. En olekaan moneen vuoteen nähnyt lumpeen kukkia. Laitoin Merin tukkaan väriä tänään ja tallihommat tein tietenkin. Faltsu saa nyt viettää hetken aikaa lomaa, kun itsellä pitää kiirettä. Hyvää se tekee välillä hevosenkin lomailla. Päivä muuten meni nukkuessa. Hautajaisten pitopalvelun sain tilattua kuitenkin.






sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Hellepäivät töissä, niin ei kuumuus vaivaa




Veden kantoa hepoille

Kalan poikasia

Aikaslailla niitä on


Välillä näytti aika epätoivoiselta meidän heinien etsiminen. Kyllähän sitä heinää löytyi, mutta osa oli vanhaa ja huonoa. Sitten kun löysi hyvää heinää piti sitä kuskata kaukaa. No nyt uusi heinäkausi on alkanut ja saadaan taas vakitoimittajalta heinää. Varasimmekin häneltä suunnilleen vuoden heinät, ettei tarvitse ruveta murehtiman heinien riittävyyttä ihan heti. Tänään tallilla menikin aikaa, kun yhden ison paalin levitimme levälleen ettei se mene pilalle.

Töissä muutama päivä meni tosi nopeesti. Siinä paljon ei kerkiä muita asioita miettimään. Eilen tein taas kotitreeniä ja tänään kävin kävelemässä. Muutaman päivän olen taas ollut dieetillä, tosin hieman ylimääräistä olen syönyt. Mielestäni hyvin mennään. Olo on kyllä kevyempi kun syö salaattia.


Hieman olen anopin hautajaisia suunnitellut. Ensi viikolla pitääkin sitten alkaa toimimaan asioiden suhteen. Paljonhan niissä on tekemistä, mutta olemme hieman jakaneet tehtäviä niin ei kenellekään käy raskaaksi. Aika kallista toi hautajaisten järjestäminen näyttää olevan. Onneksi anoppi oli varautunut asiaan ja hänellä oli tarvittava raha säästössä.

Pinjan haudalle vein kukkia maljakossa. Istutin sinne myös revonhännän ja muutaman orvokin. Mieheni väsäsi ristiäkin haudalle, sen tekeminen on vielä kesken. Frida on suhteellisen hyvin sopeutunut Pinjan poismenoon, ehkä enempi meidän perään. Tosin sitä se on ollu aiemminkin. Miro on taas mielestäni enemmän naukunut ja kuljeskellut ympäri taloa ja tonttia. Elä muuttuu, siihen on vaan sopeuduttava.




torstai 2. heinäkuuta 2015

Joskus on vaan päästettävä irti







Meidän viikkomme on alkanut huonosti. Se että loma loppui ja maanantaina piti palata töihin, oli tylsää. Tiistaina aamuna saimme viestin, että anoppini oli kuollut. Hän oli pitkään sairastanut muistisairautta, mutta nyt hän sai keuhkokuumeen. Hoidot eivät auttaneet ja vointi kävi vain huonommaksi. Koska häneltä löytyi hoitotahto, päätimme kunnioittaa sitä. Niinpä turhat hoidot lopetettiin. Loppu tulikin jo seuraavana päivänä. Luulen, että vaikka häntä olisi hoidetu edelleen antibiooteilla, lähtö olisi silti ollut edessä. Nyt oli vain aika hänen lähteä.


Keskiviikkona päästimme irti rakkaasta koirastamme Pinjasta. Viime kesä oli jo hänelle kuumuuden takia vaikeaa. Talvi ja kevät meni hyvin ja Pinja nautti elämästään. Hieman hän vaikutti vanhuuden höppänältä, mutta 12 vuotiaalle sen sallimme. Alku kesästä huomasimme kuulon huononevan ja liikkumisenkin vaikeutuvan. Muuten hän kuitenkin oli  virkeä. Ilmojen lämmettyä hänen vointinsa huononi ja halu liikkua väheni, Myös virtsaamis vahinkoja sattui. Olimme miettineet jo aikoja sitten että tämä kesä on ehkä Pinjan viimeinen. Lisäksi arvelin ettei Pinja varmaan edes jaksa jos kesästä tulee kuuma. Niinpä hänen huonon vointinsa vuoksi, päätimme päästää hänet tuskistaan. Käytimme hänet eläinlääkärillä, joka avusti hänet ikiuneen. Pinjan hautasimme kotipihaamme hänen rakkaan lelunsa kanssa.

Alkuviikko meni synkissä merkeissä. Tänään lähdimme jo ajoissa kotoa liikenteeseen. Ensiksi ajoimme Heidin ja hänen miehensä uudelle kodille. Jätimme heille rakennustarvikkeita eli laminaattia ja seinälaattoja. Sitten matkamme jatkui anopin palvelutalolle. Siellä tyhjensimme hänen huoneensa, jotta uusi asukas pääsisi muuttamaan pian siihen. Sitten yhdessä mieheni ja hänen sisarensa kanssa sovimme hautajaisjärjetelyistä. Kävimme vielä katsomassa ja ostamassa hieman laattoja Heidin ja hänen miehensä kylppäriin. Teimme hienoja ja halpoja löytöjä alennuksesta. Meillä olikin tuuri mukana. Sitten olikin jo aika palata kotiin. Koukkasimme vielä tallin kautta. Hoidin tallihommat ja samalla näimme myös Mikaa. Pitkä päivä takana, mutta saimme monta tärkeää asiaa hoidettua. Paljon on vielä tehtävää, mutta tärkeimmät nyt hoidettu alulle.