Pulssin nousua

Päivä meni tas rauhallisissa merkeissä. Leivoskelin palleroita ja hieman siistin paikkoja. Jossain vaiheessa siivosin tallia jne. Iltapäivällä Meri tuli pienen miehen kanssa käymään. Tällä kertaa poika olikin hereillä koko ajan. Sain syöttää hänet sekä vaihtaa vaipan. Kiva puuhaa vaikka ei uskois. Siinä se suhde syntyy.




Illasta olikin edessä lännenratsastusta. Aioin jättää turvaliivin autoon, koska päälläni oli toppatakki. Kun näin hevosvalinnan, arvelin virheen sattuneen. Mä en pidä isoilla hevosilla ratsastamisesta. Noi issikat on mun mieleen. Sydämeni hakkasi varmaan 120. En kuitenkaan luovuttanut. Kävin kuitenkin varmistamassa että hepalla oli ollut hyvä päivä ja mä pärjäisin sillä. Muiden vakuuttelujen jälkeen uskaltauduin selkäänkin. Se olikin hyvä, sillä Minttu oli ihana ja uskalsin jopa ravata. Sen ravi oli rauhallista ja tasaista. Pian jo höpötin entiseen malliin ja huomasin etten enää jännittänyt. Olin taas ylittänyt itseni ja siitä tuli hyvä mieli