Sain eilen luettua ylläolevan kirjan loppuun. Äidin päiväkirjamainen kertomus ajatuksista pojan sairastuttua syöpään. Koskettava ja ajatuksia herättävä kirja.
Tänään töissä menin herättämään erästä potilasta, niin ensimmäinen kommentti oli:" Ootko sinä mies vain nainen" Eihän siinä voinut kuin nauraa. Noita hauskoja lausahduksia saa aina välillä kuulla. Ne ovatkin tämän työn keventäviä juttuja.
Tänään tein löytöjä puutarhasta. Nimittäin neli-ja viisiapiloita. Näillä tienoilla noita näkyy olevan. Tänä kesänä en vaan ollu vielä löytäny. Nyt sitten löysin enemmän kerralla.
Nyt on sitten sokkeli tasoitettu. Kiitos miehen ystävän joka teki suuren työn. Kunhan se nyt kunnolla kuivuu, niin voi ruveta miettimään sen maalaamista. Katsotaan nyt keritäänkö tänä kesänä vai jääkö ensi kesään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti