Lepotauko

Faltsu jäi lepäilemään, kun putosin ja makasin maassa.

Eilen oli aikas kiireinen päivä. Aamusta aikaisin ylös ja aamiaista naamaan. Sitten nopeesti tallille. Tallilla ratsastin eka Faltsun. Kerran laukatessa Faltsu meni korkeammalle lumelle ja horjahti. Sempä takia tasapainoni petti ja putosin selästä. Onneksi oli pehmeä pudotus. Nyt pitänee liikkua rauhallissesti, ettei enää kaatuile.


Ratsastuksen jälkeen olikin vuorossa tallihommat. Sitten nopeesti kotiin ruuan laittoon. Ilta menikin sitten töissä. Töissä ei onneksi tarvinnut enää mennä juoksujalkaa. Illalla tunsi kyllä väsynyt olevansa eikä unta tarvinnut houkutella, kun lopulta pääsi sänkyyn.

Jalkaterän nyrjähdys

Tänään on ollut kiva päivä. Aamulla sain nukkua tarpeeksi pitkään. Sitten kerkesin imuroida ja järjestellä hieman paikkoja. Ruuankin esivalmistelin. Ruuaksi tein jauheliha-kanakeittoa. Syy tälläiseen ihmeelliseen yhdistelmään oli se että broileria oli yksi rintafile ja jauhelihaa paistettuna noin 150 g. Keittoa teki mieli pitkästä aikaa, joten päätin yhdistää jämät.


Ratsastelin Fatsulla. Kivaa oli, tosin kun olisi ollut aikaa, niin olisin hieman aurannut kenttää. Nyt mentiin aika paljon uria pitkin. Tiputin välillä hanskan maahan, mutta raipan avulla sain sen ylös, kun Faltsu seiso kiltisti paikoillaan. Meri oli käyny hakemassa lisäää kuiviketta, niin kantelin ne talliin. Saa nähdä joutuuko vaihtamaan muutkin hepot turpeelle, kun olkipeletti taas kaupasta loppu. Toivottavasti pian saavat sitä.


Käväsin tänään lenkilläkin. Kivaa oli kävellä pitkästä aikaa. Lenkin aikana soitti setäni, joka vakavasti sairaana. Toivottavasti lääkärit onnistuvat hoidossa ja saavat hänelle hieman lisäaikaa. Lenkin jälkeen kävin aitassa hakemassa laukut miehelleni. Siinä sitten liukastuin kunnolla. Jalkaterä meinasi taittua pahasti, mutta onneksi älysin kaatua kyljelleni. Jalalla pystyy kyllä kävelemään, luita ei siis luultavimmin ole poikki, Jalkaterä kuitenkin kipeä eikä sitä kärsi taivutella entiseen tapaan. Lihakset varmaan venähti ja iso mustelma tulossa. Pidin heti alussa siinä kylmää ja pitänee kohta laittaa uudestaan.

Taidan illan ottaa rauhallisesti ja virkata.

Pyörähdys jäällä

Lopultakin tuli hieman lämpimämmät ilmat. Kiva olis ulkoilla ihan kunnolla, kunhan pääsis valoisan aikaan ulos. Alku viikosta nenänpää oli ihan valkoinen kun hetken oli ulkona. Tais kovilla pakkasilla jossain vaiheessa paleltua.

Yks päivä kävästiin pikaisesti pyörähtämässä jäällä. Faltsusta se oli hieman pelottavaa, mutta kun emäntä juoksi polun valmiiksi, niin uskalsi jo sitten tallustaa sitä pitkin.

Tänään pyörimme hämärällä kentällä. No pikku hiljaa valkenee ja päivät piteenee. Sitten ei ole niin kiire töiden jälkeen ratsastamaan.

Jos nyt käpertys sohvan nurkkaan katselemaan telkkaria ja valmstelis jotain käsityötä.

Kyytiä pölypunkeille ja varpaat lämpimiksi

Pakkasia vaan riittää. Niinpä päätin hyödyntää sen ja kannoin eilen tyynyt, peitot ja sijauspatjan pihalle vuorokaudeksi. Tänään olen niitä sitten lämmitelly. Varsinkin sijauspatjasta tuli kova koppura ulkona. Nyt se on jo lämmin ja taipuisa.

Lisäksi olen tehnyt itselleni villasukat valmiiksi. Mulla oli tosi vanhat sukkien varret tallella, joihin olin toiseen jo neulonut terän valmiiksi. Nyt sitten tein myös toisen valmiiksi. Tuurilla lankojakin oli vielä jäljellä. Säästi langoissa ja ajassa kun entisiin varsiin teki. Varret kun ei kulu niinkuin terät. Samanväristä lankaa ei löytynyt, niin päätin tehdä ihan erilaisesta. Lisäksi virkkasin kukkasia, jotka kiinnitin varren suuhun.

Eilen pakkanen taas lähenteli -30 aamusta eikä päivälläkään paljon laskenu. Niinpä ratsastus jäi. Tallihommien jälkeen lähdimmekin Merin ja Mikan kanssa käymään kaupungilla. Meri halus käydä kirpparilla. Mun aika meni siinä kun kävelin Mikan perässä. Hän nimittäin innostui kävelemään edestakasin käytäviä. Sama homma jatkui muissakin käymissämme kaupoissa. Pääasia että Meri sai katella rauhassa, mä voin käydä kaupoilla itsekseni lähes milloin vaan. Lisäksi minusta oli kivaa Mikan kanssa viettää aikaa.

hupsista

Niinhän siinä sitten kävi. Tiistaina olin aamusta ajoissa liikenteessä eikä pakkastakaan ollut kovasti. Käväsin porkkanoita hakemassa hepoille ja sitten tallille. Tallilla ratsastin Faltsun. Ilma oli tuulinen ja sekös sopi Faltsulle. Se oli nimittäin reippaalla päällä. Ratsastus sujui hyvin ja me jopa laukattiin kumpaankin suuntaan kolme kierrosta yhtä mittaa. Hommat tallilla sujuivat mallikkasti ja suunnitellun aikataulun mukaan pääsin lähtemään kotiin. Kotimatkalla sitten yhdessä mutkassa auto lähti heittelehtimään ja pyörähti nokka kohti tulosuuntaa. Siitä se sitten liukui ojaan. Sen verran syvässä se oli ettei työntö tai veto autolla tulis onnistumaan.

Eipä siinä auttanut kuin lähteä miettimääm kuka sen sieltä auttais pois. Heti siihen tulikin auto, joka vei mut yhteen isoon maalaistaloon. Kiertelin pihalla siellä täällä, mutta ketään ei näkynyt. Autot oli kyllä pihalla, mutta ovet lukossa. Olisivatko olleet päiväunilla. No askeleet kohti toista maalaistaloa. Kilometrin kerkesin kävellä kunnes saín kyydin sinne. Eipä sielläkään näkynyt ketään kotona. Niinpä lähdin tallustamaan takaisin.

Päätin soittaa vakuutusyhtiöön jos saisi vaikka hinaajan paikalle. Sen ne lupasivatkin. Tosin sillä pyrykelillä se voisi viipyä. Niinpä lähdin kävelemään Merille. Vähän ennen perille pääsyä hinaaja soitti ja sanoi että pääsee lähtemään heti. Eikuin käännös ja askeleet koti autoa. Välillä pistin juoksuksi että ehtisin ajoissa. Siinä puvustuksessa tuli kyllä kuuma, mutta tulipahan lenkkeiltyä.

Kerkesin ajoissa ja hetken hengähtääkin ennen hinaajan saapumista.Niinpä auto saatiin pois ojasta ja onneksi se ei ollut kärsinyt edes vaurioita. Sitten lähdin kotiin varovasti ajaen. Aikatauluni petti nyt kovasti sillä olin suunnitellusta ajasta myöhässä 2½ tuntia. Niinpä kotona piti kiriä aikataulua jättämällä kaikki turha tekemättä. Päiväunetkin jäi lyhyiksi. Niillä oli pärjättävä.

Mulla oli illasta länkkäriä pitkästä aikaa. Lisäksi olin menossa yövuoroon. Hyvin työt jaksoin tehdä, kun menoa oli jatkuvasti. Kotiin tullessa kyllä väsytti hirveästi.

Pihalla pakkasella

Faltsu, kuuraturpa

Aikamoisia pakkasia on nyt ollu muutaman päivän. Kovasti odotan jo että vois palata normaaliin muutaman asteen pakkaseen. Pakkasella olis ihana makoilla sohvalla peiton alla lukien tai elokuvia katsellen. Mun pakkaspäivät ovat olleet jotakin ihan muuta.

Hevonen olivat särkenyt aidat, niin niitä sitten korjailtiin pari päivää. Merin porukka korjasi toisen tarhan aidat jo aiemmin ja me miehen kanssa toisen. Kovaa hommaa saada jäiseen maahan tolppia pystyyn. Sulatimme maata kaasutoholla. Sormet oli kovilla, kun nauhaa sitten laitoin kiinnittimiin. Toivon mukaan hepat nyt pysyy aidoissaan, sillä ei tuota hommaa joka viikko huvittais tehdä. Nyt sattu vapaat onneksi hyvälle kohdalle.

Jakojen lämmittelyä hommien päätteeksi kotona

Villasukat oli kyllä kova sana ja niitä mulla oli kahdet päällekkäin. Välillä oli kyllä pakko hieman lämmitellä tallissa tai sisällä. Tallin siivoamisessakin oli isompi homma, kun heppoja on nyt kolme.

Meidän kissa ei ole ulos pyydelly. Siksi hiekkalaatikon siivousta onkin riittäny enempi. Lämpimillä keleillä se tekee tarpeensa ulos. Pönttöuunia olen nyt vapailla lämmitelly aamuin illoin. Antaa ihanan lämmön ja sitä on kivaa käydä halailemassa kylmän iskiessä.

Miro lämmittelemässä

Pukeutumiskysymys

Tänään oli pakkasta päivällä noin -10. Mieheni ei paljon ulkona ollut ja autoon mennessä valitti että oli kauheen kylmä. No hänellä ei ollutkaan päällään kuin T-paita ja collegepuku. Mä olin ulkona reilut pari tuntia. Kylmä ei tullut, kun päällä reilusti. Oli kerrastoa, villapaitaa, collegehousua ja päällä vielä toppahaalari. Jaloissa topparatsastussaappaat ja kahdet villasukat. Liikkeessäkin olin kivasti. Joko ratsastin ja Meri laittoikin meidät kunnolla töihin. Tai sitten siivosin tallia tai kannoin vettä.

Ulkona oli välillä kunnon viima, mutta se ei haitannut kun oli kunnolla päällä. Olen siis päässyt pitämään ns mieliasuani talvella eli toppahaalaria. Helppo pukea lämmin eikä selkä ole paljaana vaikka kuinka kyyristelisi.

Kuva viime vuodelta, asu sama :)